hypertuffa, osa 2

tiistai 17. heinäkuuta 2012

Hypertuffa- kertomuksen 1. osa tästä *kliks*

26. Poistetaan hypertuffan sivuilta kivet ja laatat, sekä pahvilaatikon roippeet ja harjataan hypertuffan reunat pyöreiksi. 
27. Todetaan, että hyvältä näyttää ja jäädään odottamaan loppukuivumista.



28. Poistetaan hypertuffan sisältä kivet ja pahvilaatikon jämät. 
29. Ihastellaan lopputulosta, täydellinen hypertuffakaukalo! Suudellaan <3


30. Ahkera ja voimakas henkilö nostaa hypertuffakaukaloa ja toteaa sen painavaksi. Arvellaan, että käytetty 75 kg betonia saattaa vaikuttaa asiaan.


31. Hypertuffakaukalo on saatu käännettyä. Todetaan, että materiaali murtuu.


32. Ahkera ja voimakas henkilö sekä työnjohtaja/ suunnittelija huolestuvat, kaukalo on rikkoutumassa ja sen käsittely on mahdotonta.



32. Ahkera ja voimakas henkilö sekä  työnjohtaja/ suunnittelija toteavat, että pieleen meni. Hypertuffa murenee ja mitään ei ole tehtävissä:(


33. Todetaan, että hypertuffa-kaukalo on vainaa. 
34. Mietitään, mistä moinen johtuu. Betoni kuivuu myös kosteudessa, mutta onko niin, että sateisen ilman vuoksi hypertuffaan käytetty turve on kuivunut tavallistakin hitaammin?
35. Todetaan, että tekeminen oli kuitenkin äärimmäisen kivaa ja ahkera ja voimakas henkilö sekä työnjohtaja/ suunnittelija edelleen rakastavat toisiaan.
36. Siirrytään joustavasti suunnitelmaan B.
~~~
37. Haetaan kaupasta puulaatikko ja asennetaan se hypertuffalle suunnitellulle paikalle.
38. Siirretään puulaatikkoon kasvihuoneessa odottaneet elefanttiheinät.
39. Todetaan, että ihan OK mutta hypertuffa olisi toki ollut tuossa kohtaa hienompi.







31 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen kuvatarina! Ihan jännitti miten tässä käy. TOSI harmi, että se meni rikki!

    VastaaPoista
  2. Olispa ollu komee kaukalo! Ja hitsin painava. Oliko sitä turvetta liikaa? En oo moista kokeillu, mutta ens kesänä paan kyllä betonimyllyni pyörimään ja yritän tommosta kaukaloo. Hiano yritys ja virheistä oppii, sanoo tää martta, joka tekee kaikki hommansa vähintään kahteen kertaan, kokeillen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olispa joo ollut komee! betonia meni 3 säkkiä, eli yhteensä 75 kg. Turvetta laitettiin 1/4 osa, tsekkasin suhdetta USEISTA ohjeista. Luulen, että se oli siis jees. Mutta ehkäpä kuitenkin alettiin liikutteleen sitä liian aikaisin, valupäivästä 2 vkoa. Alunperin piti valaa se paikoillaan, mutta sateiden takia kuvittelin, että terassin katon alla olis parempi... Ensi kerralla valan paikoilleen. Tämä ei siis jää tähän yritykseen, nyt vaan oli ihan jo PAKKO saada nuo heinät ulos!

      Poista
  3. Harmi, kun kaukalo ei onnistunut, mutta hauskaa tuntui työparilla olevan keskenään... :).

    VastaaPoista
  4. Opettavainen tarina. Tästä opimme, että vaikka asioita menee pieleen niin suudelma ja rakastaminen auttaa aina. Eikös betonia nimenomaan pidä kastella kun se kuivuu? Ehkä näin kostealla vain olisi tarvinnut lisää kuivumisaikaa. Seuraava kannattaa valaa sijaintipaikalleen, ei tarvitse siirtää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, normaalisti kastellaan mutta sitä en nyt tehnyt, koska näytti aikas kostealta...
      Ja ehdottomasti kohteessa kannattaa valaa!

      Poista
  5. Voi harmi:(
    Ei tuo kaupan laatikko ruma ole, mutta minkä vaivannnäön teitte ja sitten kävi noin. Seuraavasta tulee sitten parempi. Ihan varmasti.

    VastaaPoista
  6. Rakkaus kaiken voittaa ♥

    Voi harminpaikka todellakin!!
    Ja tuon vastaavan tehneenä TIEDÄN niiden olevan todellakin painavia. Meillä siirrettiin niitä nokkakärryillä. Viime kesänä siis tein kolme kipaletta. Samassa suhteessa laitettiin myös turvetta että se ei kyllä ole sen murenemisen syys. Kosteus todennäköisemmin.
    Ja he ehdottomasti kannattaa tehdä se toistamiseen. Mulla säilyi viimetalven yli ne paikoillaan halkeamatta. Kivasti pinta on jo viheriäinen. Sammalta tosin ei vielä kasva mimeksikään.
    Ja vinkkinä vielä.
    Laita pohjaan pari putkenpätkää, niin saat sinne pohjaan reijät. Valuu liiat vedet pois ja auttaa 'talvehtimisessa'.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi on rakkautta ja kiva tehdä yhdessä!
      No niin, kiva kuulla että sulla oli samat suhteet ja että onnistuit. Myös tuon talvisäilyminen on hyvä asia.
      Meillä ei ollut pohjaa ollenkaan, vain pelkät raamit.

      Poista
  7. Ou sheet! No pääasia, että tuli pussattua ;-D
    Hiti, olisi se ollut todella hieno kaukalo!! 75 kg, huhhuh!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämä on!
      Pussailut jatkukoon ja eikun uutta yrittämään... sitten jossain kohtaa kun löytyy taas sopiva laatikko ja moodia.

      Poista
  8. Hieno tarina ja onnellinen loppu! Hypertuffakokeilu oli varmasti opettavainen, pieni epäonnistuminen ei onneksi maailmaa (eikä parisuhdetta) kaatanut.

    Tuo laatikko on hyvännäköinen ja koko alue kiintoisaa katseltavaa. Onko kivi kuorrutettu kivi, vai onko se Betoniin Valetun Pariskunnan muotoilua? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eräänlainen onnellinen, juu ;) Ja ei tämä tähän jää, uudetsaan tulemme yrittämään!
      Tuo kivi on betonista tekemäni muna, joka on päällystetty maailmalta mukaan tarttuneilla kivillä. Alueesta olis tarkoitus tulla jonkinmoinen mietiskelynurkkaus tulevaisuudessa.

      Poista
    2. Mukava idea ja hauska muna. Tuolla kelpaa mietiskellä!

      Poista
  9. No voihan hitsin hitsi,että meni projekti pipariksi. Ei muuta kuin entistä ehompaa tuffaa vaan sitten kaavailemaan :)

    Ihana munanen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsotaan, mitä saadaan aikaiseksi ;)
      Kiitos munakehuista!

      Poista
  10. Voi harmi, näytti niin ihanalta. Mulla on noita samoja lava-juttuja, mutta eihän ne tietenkään ole yhtä kivoja kuin tuo upea betoninen. Toivottavasti onnistuu ensi kerralla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MUlla on myös noitalavoja ja tykään niistä kyllä, mutta kun just tuohon kohtaan oli suunnitteilla betoninen niin eipä voi luovuttaa, ei.

      Poista
  11. Harmi, mutta aina ei voi onnistua :) Hyvältä toi puulatikkokin näyttää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei niin, kun ei olla Strömsössä ;) Onhan se ihan ok, mutta ehkäpä jatkotuunausta vielä seuraa...

      Poista
  12. Voi, mikä mahtava jännityskertomus tämä Hypertuffa oli! Siinä oli draaman kaarta kerrakseen, ja kuolemakin lopussa. "Murhaajat" tosin olivat epätavallisen murheissaan... :-D

    Vaan uutta matoa koukkuun ja kohti uusia epäonnistumisia!

    Ei vainkaan.

    Saisiko tuohon lavakaulukseen sammaleista ilmettä muutamalla kapeaksi halkaistulla turveharkolla, jotka voisi asemoida lavakauluksen reunoja vasten? Tai valele suoraan kauluksen reunoja piimä-sammalsekoituksella, ehkä se sammaloituu issekseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on leuka rintaan ja nöyränä kohti uusia pettymyksiä;)
      Meillä on pientä tuunausta tuolle lavalle viritteillä, mutta nuo sunkin vinkit on tosi mainiot. Nyt taidan pidätellä, kunnes on onnistuu ;) Tää oli pakko julkaistakin, kun olin sen ekan postauksen toiveikkaana postannut!

      Poista
  13. Olipa siinä hypertuffa kerrassaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Mutta kyllä mä sille hypertuffalle vielä betonit näytän!

      Poista
  14. No voi :) Mutta onneksi otitte vastoinkäymisen huumorin kautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tekeminen oli vaan oikeesti niin kivaa, että ei voi ottaa kuin huumorilla!

      Poista