Ville Haapasalon Georgian Cuisine Purpur harppaa Tampereelle

Oih, miten meitä tamperelaisia hellitään!

Olen tuskin toipunut Puiston visiitistä, kun pääsen Ville Haapasalon esittelemään ravintola Purpurin tilaisuuteen. Helsingistä jo löytyy Purpur, Tampereen ravintola avautuu lokakuun lopulla Frenckelin aukiolle, eli The Grillin tiloihin. Tilat remontoidaan läpikotaisin, joten kuvissa on vielä vanha ympäristö. Niin ja Ville ei ole pelkästään esittelijä, vaan mukana yrittäjänä näissä Purpureissa.

Ville Haapasalon ohjelmia on tullut katsottua ja kirjat luettua, joten Villefaniksi voin tunnustautua. Oli mukava nähdä mies livenä, ihan yhtä rento tyyppi ja hyvät jutut kuin ohjelmissakin ;)

"Olen kuullut matkoillani, että yleensä ihmiset syövät elääkseen, mutta Georgiassa 

ihmiset elävät syödäkseen", Ville sanoo.

 Georgialainen ravintola on ollut Villen haaveena pitkään ja vuosi sitten haave toteutui, kun Helsingin Purpur  avasi ovensa. Tampereen tuleva Purpur jatkaa samaa hyväksikoettua linjaa. 

Georgialaisen keittiön kulmakiviksi hän nimeää granaattiomenan, saksanpähkinän ja korianterin, jota käytetään todella runsaasti. Annokset taipuvat sulavasti erilaisiin ruokarajoitteisiin ja -dietteeihin, joten ei tarvitse noita aineita pelästyä. Ravintolan lihat kypsennetään hiiligrillillä ja autenttisesta mausta vastaa gruusialainen kokki.  Kirkkain helmi on vehnätaikinan ja suluguni-juuston yhdistävä hatsapuri, jota Ville meille leipoi.

Ja vielä Villeä videoissa:

Hatsapurin leipomista ja mitä se suluguni on?

Mitä Ville Haapasalo söi puolitoista vuotta päivittäin?

Mausteet ja maustekastikkeet tulevat suoraan Georgiasta, samoin viinit ja alla olevan kuvan luonnonkivennäisvesi borjomi, joka jakaa aika raikkaasti mielipiteitä.

Valmis suussasulava maisteluannokseni, hatsapuri ja lobio- niminen papuruoka. Herkkua!

Purpur on rento viihtymisravintola, ei mikään jäykkis fine dine-paikka. Sisään voi siis astella ilman pikkutakkia. Ville Haapasalo aloittaa pian työt Tampereen Teatterissa, joten miestä tullaan varmasti Tampereen Purpurissa näkemään ja kiva niin.

Puisto tuo Koskipuistoon ravintolan, kahvilan ja herkkukaupan

Syyskuun lopulla avautuu Tampereen parhaalle paikalle, Koskipuistoon, Hämeensillan kupeeseen ravintola Puisto. Konsepti yhdistää ihan uudella innovaatiolla sekä kahvilan, ravintolan että kyläkaupan herkkuineen. Pääsin kurkistamaan työmaatelineiden taakse vähän jo etukäteen. Oli jo korkea aika saada Rosson nuhjuisuuden tilalle jotakin raikasta ja sitä on tämä Puisto!

Ensimmäisenä sisääntulijaa tervehtii muhkea hiiligrilli.

Tässä voi valita mieluisat antipastit. Lihansyöjät kertoivat, että maut on kohdallaan.

Valitse itse pizzapalasi ja se paistetaan sulle samantein!

Salaattipöydän päässä leipävalikoimaa, itsetehtyjä ja paikallisista pienleipomoista.

Tuoreita kasviksia, tietysti.

Herkkukaupan hyllyköitä.

Tästä ravintolasta saa myös alkoholijuomia ostaa mukaan!

Puistossa ollaan varsin omavaraisia, kahvit ja makeisia tehdään brändille, jäätelöt (jumalainen pistaasi!) tehdään itse, leivät ja jopa kakut kahvilaan tehdään itse, monenlaista tuotetta on tehty vartavasten Puistolle, kuten viinit ja oluet. Ruokien raaka-aineet tulevat läheltä.

Puiston omat puna-ja valkoviini, myös kuohuvaa kovasti kehuttiin.

Ja sitten ne maisemat!
Alakerran ravintolasali on yli 100-paikkainen ja terassi kolminkertaistaa tilat. Täällä me Husbendin kanssa vietimme seurustelun ensimmäisiä hetkiä, kalakeittoa nauttien, joten ravintolalla on mulle erityinen merkitys.

Terassityömaan taustalla Tammerkosken silta.

Ravintola on suojeltu, koska rakennus on niin oleellinen osa koskenrantaa.

Vielä hiukan keskeneräistä, mutta hyvältä näyttää. Buffet lounas on hiukan paremmin esilletuotu, kupariset kulhot.

 Kaikinpuolin kaunista ja siistiä  on kaikkialla, ja valoa suorastaan tulvii suurista ikkunoista. Maistelupalat maituivat ja henkilökunta on innostunutta, tässä mukava uusi lisä Tampereen ravintolakartalle. Tänne tuon Husbendin vaikkapa etäpäivän lounaalle.

Tiibetin taiteen keskus

Kesäkuussa Loimaalla avautui Tiibetin taiteen keskus, joka tietysti piti päästä näkemään ja  kokemaan, kun Pojan ja Tyttönsä luona siellä suunnalla vieraillaan. Tiibetin taiteen keskus on tiibetiläisen taiteen museo ja kulttuurikeskus. Sen kokoelma on säveltäjä, muusikko, kuvataiteilija ja meditaatio-opettaja Pekka Airaksisen. Hän on kerännyt sitä vuodesta 1974 alkaen. Kokoelma on pääosin hankittu Nepalista, mutta pieniltä osin myös Intiasta. Kokoelma on laadukas sisältäen thangka -maalauksia, patsaita, rituaaliesineitä, soittimia ja koruja.

Taidekeskus sijaitsee Dharmakeskuksessa, jonka Airaksinen on perustanut 1980. Taidekeskusta ylläpitää Perinneyhdistys muinaismieliset ry. Pääsimme kierrokselle museonjohtaja Maarit Vainion kanssa ja saimme hyvän opastuksen. Tässä muutama kuva laajasta kokoelmasta.

Avalokiteshvara – myötätunnon bodhisattva.

Ushnisha vijaya asuu buddhien kruunussa. Uznissa= kruunu, vizaja= voittaja.

Vajrayogini on naisenergiaa edustava raivoisa buddhahamo. Vajrayogini polkee egoa, kun hahmolla on yksi polkeva
jalka (oik.) tai se polkee Rudraa ja Kamadevaa eli vihaa ja intohimoa, kun sillä on kaksi polkevaa jalkaa (vas., huomaa myös pääkallo kaulanauha!). Meidän elinvoima tulee vihasta ja intohimosta. Vajrayogini on kohonnut niiden yläpuolelle ja
viha ja intohimo on muuttunut viisaudeksi.

Tässä salissa myös meditoidaan ja joogataan.

Yksityiskohta Thangka-maalauksesta. Thangka-maalaukset kuvittavat buddhalaista perinnettä. Ne on maalattu puuvillakankaalle ja myös maalauksissa käytetään lehtikultaa.

Tiibetiläisissä mandaloissa kuvataan lempeitä hahmoja ja vihaisia tai raivoisia hahmoja, jotka ovat suojelijoita. Lempeät hahmot asuvat sydämessä ja useimmat vihaiset hahmot pään alueella ja ovat enemmän tekemisissä ajattelun ja käsitteiden alueella. Suojelijat puhdistavat mielen ja suojelevat meitä omilta negatiivisilta ja vääriltä ajatusrakennelmilta. Henkisessä maailmassa on kosketus puhtaaseen tietoisuuteen. Hahmot ovat henkisen energian ilmentymiä, ei jumalia. Kun on kosketus henkiseen maailmaan, saa hahmoista inspiraatiota.

Vasemmalla puuveistos; Buddhan syntymä. Buddhan äiti ja pieni Buddha.
Oikealla; Stupa. Buddhalaisessa maailmassa oleva symbolirakennelma, joka symboloi valaistumista ja ihmisen potentiaalia.

Patsaat ovat pääasiallisesti pronssia kultapäällysteellä.

Taustalla Pekka Airaksisen maalaus, joita löytyy tiloista useita.

Tanssiin liittyvä naamio.

Tanssiin liittyvä naamio.

Parantajabuddha.

Näin suloinen on Tiibetin taiteen keskuksen pihapiiri.

Tekstit museon esitteestä ja nettisivuilta, mahdolliset virheet omiani.

Olipas antoisa päiväreissu Tiibetiin. Ei uskoisi, että Suomen maaseudulla voi moiseen kokoelmaan törmätä. Kiitos seurasta nuoripari <3 <3

Heijastus -Sinussa on koko maailma!

Osallistuimme tänään huikeaan spektaakkeliin, musiikin ja tuliteatterin yhteisesitykseen Heijastus – Sinussa on koko maailma. Esityksen tarina perustuu Suomen mytologiaan,  kertoen sielusta ja sen heijastuksesta jokaiseen meistä. Tässä ainutkertaisessa Tampere Guitar Festivalin näytöksessä Pinsiön Yltä ja Alta -maataideteoksella (Nancy Holt, USA, 1998) käytettiin mahtavia tuli- ja pyrotehosteita, sekä monikanavaista äänentoistoa, joka vei meidät suorastaan äänimaiseman sisälle. Tämä oli yksi Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi toteutettavista produktioista, tähtinä Tuliryhmä Flamma sekä kitarallaan tarinoita kertova Marzi Nyman.

 Paikka teoksen esitykselle on todella ainutlaatuinen:

Nancy Holt valitsi teokselleen kohteeksi Sasintiellä sijaitsevan soraharjun. "Maisema toi minulle elävästi mieleen kuvat, joita Apollo 11 lähetti maahan avaruudesta.", sanoo Holt. Yltä ja Alta sai insipiraation osittain Holtin kiinnostuksesta muinaisiin arkeologisiin kohteisiin kuten Nazca Lines Perussa ja Uffingtonin Valkoinen Hevonen Englannissa. Yltä ja Alta on tarkoitettu tarkasteltavaksi sekä teoksen päältä että maan kamaralta.

Maan tasolta teosta voidaan tarkastella sorakuopan pohjalta, tunneleista, teoksen päältä ja vieressä kulkevalta polulta ja tarkkailemalla kolmen pyöreän lammen heijastamaa ympäristöä. Teoksen tunnelit on suunnattu pohjois-etelä- ja itä-länsi -suuntaisesti, astronomisen pohjoisen mukaisesti.Tunnelin risteyskohta on vertauskuvallinen maailman keskipiste, kohta jossa neljä pääilmansuuntaa yhtyvät. Tätä risteyskohtaa täydentää kohti taivasta suunnattu tunneli. Avautuvasta pyöreästä aukosta voi nähdä milloin taivaan pilvineen, auringon, tähdet, milloin kuun. Pyöreitä taivasnäkymiä heijastuu myös lammista, jotka tuovat taivaan katsojan jalkojen juureen.

Altaat ovat saaneet inspiraationsa seneca-intiaanien tarustosta, jonka mukaan "lammet ovat maan silmiä". Pehmeästi kaartuvan maavallin lävistävät suorat tunnelit luovat ihmisen rakentaman geometrisen ja luonnon muovaaman orgaanisen muodon vuoropuhelun. Teos antaa aihetta pohtia vastakkaisuuksia: lähellä-kaukana, heijastus-todellisuus, kokonaisuus-yksityiskohta, ilma-maa. Samalla kun  Yltä ja Alta tutkii orientoitumista tilaan sekä taivaan ja maan välistä suhdetta. 

Marzi Nyman ja kitara.

Teos juhlistaa myös 15 vuotiasta tuliryhmä Flammaa.

 

 Esityksen jälkeen julkaistiin allaoleva Valotaideteos Valonsäre, joka on nähtävillä 30.9.2017 saakka. Teoksen toteuttivat taiteilijat Jari Antila ja Kaapo Manninen.

Loppuhuipennukseksi pääsimme sisälle teokseen.