kokeilin kukkiensidontaa

Kaikkea täytyy kokeilla, kun on luonteeltaan kiinnostunut ja utelias. Pitkäaikainen haave kukkiensidonnasta toteutui viikonloppuna Kukkahuone Rönsyn Workshopissa. Rönsyn Riikka on entinen työkaveri, tiesin jo makunsa tuntien että hieno sessio on takuulla tulossa. Ystäväni Lempoakka M lähti hyvin pienellä houkuttelulla seurakseni.

Jokainen sai käyttöönsä seuraavat kukat:

1 hortensia

4 valkoista ruusua

4 neilikkaa

3 lemmikkiä

3 kuunliljan lehteä

1 vadelman oksa

karhuheinää

koiranputkea 

salalia

Sain heti päähäni vision, että olohuoneen pöydälle näistä rakentuisi kimppu, jonka ilme muuttuu näkökulman myötä.  Kimppu olisi passeli neliskanttiseen Wirkkalan vanhaan lasivaasiin.

Hämmästyin ensin näiden neilikoiden sävystä, joka vei mut epämukavuusalueelle,
mutta lopussa pääset kurkistamaan täydellistä sopivuutta!

Sormia kramppaa välillä, kukkia spiraaliin asetellessa jännitän ihan liikaa.
Tavoitteeni ei ole symmetriä, vaan jonkinlainen kaaos.

Riikka tarjoili kukat meille esikäsiteltynä, mm ruusuista oli piikit napsittu pois. Hän oli myös hakenut materiaaleja luonnosta, niillä saisi mukaan kivaa ilmeikkyyttä. 

Hortensia toimii kimpun pohjana ja kukat laitetaan spiraalimuotoon, jotta ne asettuvat kauniin ilmavasti, myös vaasinäkymä on tällöin kaunis.  Asettelun jälkeen opimme, miten kimppu sidotaan, leikataan varret veitsellä (tää oli pelottavaa) ja paketoidaan kosteaan sekä paperien suojiin.

Yksityiskohta valmiista kimpusta.

Valmis kimppu "julkinen näkymä".

Valmis kimppu, privaattinäkymä Husbendin sohvalta.

Hänet on pakattu silkkeihin ja papereihin.
Tämän yläilmakuvakulman ansiosta nappasin neljännen ruusun pois kotiinpäästyä.

 Huomasimme aiemmilla kursseilla käyneillä jo otteissaan ihan erilaista varmuutta, kuin meillä untuvikoilla.  Seuraava Workshop on elokuussa, sinne taidamme taas ystävän kanssa suunnata.
Kiitos Riikka kivasta kurssista <3

Täydellinen värimätsäys. En koskaan, ikinä, millonkaaan olisi oivaltanut,
että neilikan sävy on kuin tehty ryijyn pariksi.

nyt kukkivat omenapuu ja Gebsun oma puu ihanasti

Pienen goottipuutarhan tumma koristeomenapuu Malus Royalty.

Afrikkapenkkiin muutti viime kesänä pari uutta tummaa maksaruohoa.

 Hässäkkäpenkin ja ympäristön lemmikkiä, sammalleimua ja esikoita, esikoita.

Ristikki sulosuus kivikkopuutarhassa

 Laventelit ovat kotiutuneet mainiosti kasvarin edustalle.

 Gebsun ihana sulkahernepuu on niin raikas väriltään, että meinaan pakahtua! 

Tämä puoli puutarhaa on varjoisampi ja keltainen tuo ihanan valon, varsinkin kun laskeva aurinko siivilöityy hapsukoiden välistä.

Béla tänään 10 vuotta!

Mamman rakas musta mussukka täyttää tänään kokonaista kymmenen vuotta. 

Koska Béla syntyi Tampereella tuttuun kissalaan, pääsimme useita kertoja katsomaan häntä jo ihan pikkuisena. Tämä on kasvattajan, eli Anatolian Catteryn, kuva kuusiviikkoisesta rääpäleestä.

Béla tarkkailee makuuhuoneen ikkunasta etuovelle.

Marraskuun ihmismurun kuvaamana 2016.

Mamman rinnan päällä silmät ymmyrkäisinä.

7- vuotis juhlapäivänä.

Bélan synttäreitä juhlittiin jo helatorstaina, vieraina oli arvoisa joukko hulluja kissatätejä  kissabloggaajia. Juhlissa en ehtinyt itse yhtään kuvaamaan, mutta tässä linkkejä juhlatohinaan; Kiskatit, Naukulan kerho, Ilona ja Zetor, Trio Miumau ja Herra Nilsson sekä Hupsu ja tosi höpsö

Mukana bileissä olivat myös Marraskuun murusten, Miukumaan, Tassulinnan; ja  Sinisten kissojen tarinoiden edustajat. Ennen Bélan synttäreitä oli parin kilometrin päässä Tassulinnan kunungattaren kymppijuhlat, joten vieraamme saivat tupla-annoksen juhlintaa.

Alla juhlien ohjelma, sekä lista Bélan lempinimistä ja juhlamenu, joka koostui tamperelaisuuden ja mustan värin teemalle.

puutarhakaupoilla

Kun puutarhahullu lähtee puutarhalle toisen puutarhahullun kanssa, siinä saa pitää lompakosta kovaa kiinni. Mutta ihan hyvin mulle kävi kuitenkin, jonkinlainen maltti pysyi mukana. Kasvihankinnat kun mahtuivat hyvin auton perään. 

Ensimmäinen kohde oli Puutarhanikkarit Espoossa ja ostin laventelin, sieniyrtin, oliiviyrtin, persiljan sekä sitruuna -ja appelsiinisamettikukkia. Vähän vahiongossa ajauduttiin sitten Kirkkonummelle ja Reimannin taimitarhalle, joka osoittautui mainioksi paikaksi. Sieltä mukaan lähti muovipussissa pilkottavat aloet ja tummat annansilmät. Seuraavana päivänä oli ihan pakko ajella uudestaan Espooseen, koska en saanut mielenrauhaa ihanalta kärhöltä. Tarha-alppikärhö Tage Lundell vei sydämeni tummilla kukillaan ja sopivasti sille oli tilausta, kun kärhöporttia muutenkin uusitaan. Laatikollinen tummanoransseja samettikukkia tuli myös matkaan mukaan.

 Autonperä pullollaan kukkia.

Alla olevat kuvat ovat Reimanin mallipuutarhasta, kannattaa katsoa loppuun asti, koska mukana on huikeita tulppaaniotoksia!

Voi hitsi, kun ihastuin noihin tuijapalloihin! Niitä ei kuitenkaan omaan puutarhaan tule, mutta pesäkuusia ja sirotuomipihlaja varmistuivat omalla hankintalistalla.

kuuman päivän ilta

Viimeaikoina kissolle on ollut tarjolla harvinaisen lämmintä keliä. Gebsu on aloittanut jatkuvan vonkaamisen ulos puutarhaan, aina kun ovista kuljemme. Joskus onni osuu kohdalle ja Gebsu pääsee puutarhakierrokselle.

Määrätietoisin askelin polkua eteenpäin... ohi entisen suosikin eli kartiokuusen...

 Ja fiksusti Jing Jang ympyrä kiertäen kohteeseen.

 Sukulaiskissan lähettämät viiruhelpit on just nyt parhaat, tänä vuonna.

 Autuas hymy huulillaan hän järsii heiniä. Ja sitten voikin matkustaa sylissä takaisin sisälle.

 Samaan aikaan toisaalla, kaksoset aka stereot nauttivat kesästä catiossa nökötellen.

 Niin kuumaa ja kuivaa on ollut, että kisujen vesiaihekin kuivui.

 Vaan yksipä viihtyy sisällä. Mahtaako olla pitkätukalla jo liiankin lämmin ulkona.

puutarhakierros

Kiersin tänään puutarhassa kameran kanssa. Päivittäin löytyy jotakin uutta ja ihanaa, kesä kun tuli oikein rytinällä. Ensimmäiset siivoilut kevään jälkeen on tehty, mutta nyt pitäisi kiireesti tehdä uusintakierros, meidän naapurimetsän koivut ovat heittäneet puutarhaamme urpuja roppakaupalla.

Jotain kesäkukkia on laitettu, kuten lumihiutale isoon ruukkuun, mutta samettikukat vielä uupuvat.

 Koristeomenapuu Malus Royalty kukkii ihan pian. Peikonpähkinä on selvinnyt jälleen yhdestä talvesta.

 Aurinkopuutarhan esikko-lemmikkihässäkässä riittää väriä. Kasvihuone sai edustalleen laventelia.

 Alppikärhö virittäytyy kukintaan. Alla ystäviltä saatu varis ;)

 Pelargonit taustalla ovat vähän ihmeissään ilmastosta, tuli niin äkkiä kuuma.

 Tulppaneja on saatu jokuisia, onneksi myös keväiset kiurunkukat vihdoin meillä kukkivat.

 Rotkolemmikki onkin oikein söpöläinen, tämä on Virontuliainen. Alla Jessen oma höyhenpensas, jota puput talvella vähän kurittivat. Pensaita oli kaksi, toinen syötiin kokonaan.

 Pilvikirsikka ja punakonnanmarja kukassa.

 Vanha varispari edelleen vahtii. Puutarha on vähän hassun näköinen, kun huonekalut on huollossa. Tässä kuvassa pitäisi olla keinu. Ja juu, siitä puuttuu myös vanha kirsikkapuu, joka talvella kaadettiin. Kanto vielä odottaa Husbendia....