voimauttava valokuvaus
lauantai 16. marraskuuta 2013
Pienoisen harkinnan jälkeen rohkaistun julkaisemaan kaksipäiväisen koulutukseni omakuvia. Yksi tärkeä tavoite on, että oppii katsomaan itseään ja kuviaan hyväksyen ja hellien. Opettelua vaatii. Tämä on vain pieni pintaraapaisu kuvasadosta. Toiveena on, että koulutus vielä jatkuisi. Ensi kerralla voisin heittäytyä entistä rohkeammin, nyt jo piipahtelin epämukavuusalueella. Toipilas kun olen, sekin vähän rajoitti olemista. Farkkujen päällä toppahousut ja muutenkin kuin naparetkellä varustus. Kiitos kuvaajalle, kanssasi oli ilo työskennellä <3
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Nämä ovat erittäin hienoja! Tosi kiva kun julkaisit.
VastaaPoistaKiitos, Mamma N.
PoistaItsekritiikki on kamala tauti. Siis se sellainen, joka kohdistuu esim. juurikin oman itsensä näkemiseen valokuvissa... Tuttu juttu. Ihminen on outo outus :)
VastaaPoistaKuvasi ovat kivoja monella tavalla. Ja vaikuttaisi siltä, että päivät olivat just sitä mitä pitikin, voimaannuttavia.
Pari päivää kuvia katseltuani aloin pitämään myös niistä, missä en katso kameraan ja hymyile. Aikas hieno kokemus, voin suositella.
PoistaIhana että uskalsit ♥ I(tsekin sitä käyttää suurta harkintaa kun omakuvia laittaa näytille. Kovin tutulta kuulostavat mietteesi...)
VastaaPoistaSe oli taas yhden mukavuusalueen ylitys, että julkaisin muutaman kuvan ;) Suuri tyytyväisyys nyt mielessäni.
PoistaVoi kun kivoja kuvia, sinä rohkea♥ Näissä kuvissa on jotain, josta saattaisi jopa löytää sinut - ei vain kuvaa.
VastaaPoistaKivaa viikonloppua!
Kiitos, Lady of The Mess!
PoistaKivat kuvat ja tutulta näyttää nainen kuvassa :)
VastaaPoistaPitäis vissiin itsekin tehdä jotain tuollaista, mä olen NIIN epämukavuusalueella kuvissa, mieluummin aina kameran toisellla puolella. Että miksei sitä ihminen itse kestä nähdä sitä minkä kaikki muut näkevät???
Niinpä. Mä siirryin janalla harppauksen eteenpäin, että myös kuvattavana olo tuntuu mukavalta :)
PoistaHyvä hyvä! Ihana aina nähdä myös ihminen blogin takaa. Kaunis nainen! Höh, eiku lissää kuvia vaan!
VastaaPoistaKiitos, Helena ja Blackie <3
PoistaTosi hyviä kuvia!
VastaaPoistaKiitos kun laitoit nähtäville...:)
Kiva, kun katselit Irmastiina :)
PoistaRohkea ja kaunis Pirkko ! Mäkin tarvitsisin tuon kurssin, enkä edes tiedä pystyisinkö läpäisemään sitä, olen jo vuosia sanonut, että kuka on tuo vanha nainen jolla on valokuvissa minun vaatteet päälläni ;)
VastaaPoistaKiitos, pivi! Ihan samoja fiiliksiä, mutta koitan nyt päästä eteenpäin ja kurssi oli siihen hyvä potkaisu. Mä ohjaan työssäni asiakkaita heittäytymään kuvattavaksi ja ehdoton edellytys on että menen itse edellä häpeilemättä ;)
PoistaPirkko, ihanat kuvat ♥ Näissä on poweria!
VastaaPoistaItse pidän näistä entien ovikuvasta, slllä siinä on jotain herkkää ja ovi jo sinänsä on symbolinen...,mutta rappukuva on suloisin. Hienoa!
♥
Kiitos, Leena <3
PoistaOvet ovat niin kauniit, että siinä oli helppo olla ;) Ja rappusissa mä irvistän, sekin yksi epämukavuus ettei edes yritä olla nättinä.
Kauniita kuvia<3 Pidin erityisesti tuosta missä istut puunrungolla alhaalla rannassa! Olen itsekin ajatellut, että haluaisin julkaista kuvani blogissani, mutta yksinkertaisesti en löydä yhtään kuvaa itsestäni, koska olen aina itse linssin "väärällä" puolella;D
VastaaPoistaYleensä minäkin olen sillä toisella puolella, mutta tätä kuvattavana oloakin kannattaa kokeille! Odotan innolla kuvaasi :)
PoistaHienoja kuvia! Tuo kolmanneksi viimeinen, jossa kävelet musta takki päällä, vetoaa minuun sykähdyttävästi, siinä on jotakin minusta orpoa ja liikuttavaa ja kutsuvaa. Tekis oikein mieli tulla kävelemään siihen viereen ja kurkata kuka siellä mustan tukan takana on. Tykkään myös erityisesti ovikuvasta.
VastaaPoistaLompsin villakangastakki päällä ja vielä karvakengät jalassa etten vain paleltuisi. Tykkään itsekin siitä kuvasta, tule vaan viereen katsomaan :) Ovi on kaunis.
PoistaErittäin satunnaisia tämä blogi Terveisin
VastaaPoistaKiitos terveisistä!
PoistaHienot kuvat! Erityisesti ovikuva.
VastaaPoistaVoimauttava valokuvaus-kurssi kuulostaa mielenkiintoiselta -toivottavasti niitä tulee jokanaisen ulottuville.
Kiitos, AnnaS. Tämä oli työnanatjan koulutus, mutta innostaa kyllä jatkamaan ihan siihen oikeaan pitkään koulutukseen!
PoistaHienoja kuvia, munkin pitäisi oppia kuvaamaan ihmisiä, en osaa ollenkaan :( Itsestäni ei ole kuvia ollenkaan.
VastaaPoistaEn ole minäkään juuri ihmisiä kuvannut, mutta nyt siihenkin harjaantui paria kuvatessa. Yleensä olen ite linssin takana :)
Poista♥ ihana Sinä!
VastaaPoistaKiitos, Riitta Sinikka!
Poistahyvä sinä! Upeaa rohkeutta :)
VastaaPoistaKyllä itsellä ainakin on todella vaikeaa olla kuvattavana, saati katsoa kuvia joissa olen.
Kuvasi ovat oikein onnistuneita.
Mukavaa lauantai-iltaa :)
Teen kaikkeni nyt, jotta tämä rohkeuteni säilyisi. Nimenomaan niin, että ei välitä, miltä ite näyttää ;)
PoistaVaude Pirkko! Tykkään nousta kaikista! Sää olet upea niissä kaikissa! Valokuvissasi on jotain hurmaavaa.
VastaaPoistaKiitos, tiina! Ite oot hurmaava kommentoija <3
PoistaTuo on juurikin se kurssi, johon olisin halunnut osallistua, mutta se oli tarkoitettu hoitohenkilökunnalle. Ainakin se kurssi, mikä oli meitä liki.
VastaaPoistaIhanaa, että olet mukana! Tuo varmasti paljon iloa ja mietittävää.
Juu, hoitotyössähän erilaisia valokuvauksen menetelmiä käytetään ja siksi minäkin kursseilin;) Mukava kurssi, antoisa itselle.
PoistaHyviä kuvia! Suotta epäröit.. Hyvä on myös kuvattava, aivan kuin jostain lehtijutusta.. tykkään siis. :) Se on varmasti monelle vaikeaa, tuo minäkuvan hyväksyminen, itsellenikin..
VastaaPoistaKiitos, kiitos :) Itseään kohtaa sitä on niin kriittinen, ihan turhaan...
PoistaHieno kuvasarja! Mukavaa sunnuntaita!
VastaaPoistaKiitos Satu ja samoin!
PoistaKiitos mukavasta kuvasarjasta! Niin olet nätti ja luonteva kuvissa, että ihan suotta epäröit! :)
VastaaPoistaOih, tässähän alan oikein punastelemaan....
PoistaHienoa, että rohkenit mennä kuviin ja myös julkaista ne. Miten sitä onkin aina siellä kuvaajan roolissa, eikä hevillä antaudu kuvattavaksi. Sekö on sitä suomalaista häpeää, ettei kehtaa katsella omaa kuvaansa ja vielä vähemmän näyttää kuviaan muille. Sinulla ei ole mitään hävettävää. Kaunis nainen!
VastaaPoistaUskon samoin, että setoämä vanhanaikainen luterilaisuus mikä vaikuttaa aina vaan kuvattavana olemisenn. Mutta nytpä näytin sille pitkkä nenää ;) Ja kiitos <3
PoistaKiitos itsellesi, antoisaa oli hypätä kanssasi mukavuusalueelta sivuun! Kuvia kun pyörittelee ajan kanssa, niistä löytyy ihan uusia juttuja ja uusia suosikkeja. Jatkokurssia täälläkin kovasti odotellaan. Tai jatketaan omalla kuvasessiolla joskus!?
VastaaPoista- Anitta
Pakko on jatkaa, tavalla tai toisella! Kuvien pureskelussa on oma viehätyksensä, tosiaan erilaiset asiat nousevat esille eri katselukerroilla. Aikas hauskaa.
PoistaKiva, kun poikkesit blogissa ja onhan nämä kehut kaikki myös sinulle kuvaajana tarkoitettuja <3
Oi miten hyviä Pirkko!
VastaaPoistaKiitos, Raija :)
PoistaHyviä kuvia ja kivoja paikkoja! Maisemista, kukista ja eläimistä on melko helppo ottaa kuvia :) Mutta ihmisten kuvaaminen onkin sitten vähän haastavampaa :-/ Ja itse en hevillä suostu kameran linssin eteen... Mutta kiva, että joku uskaltaa :D Kannatti!
VastaaPoistaKiitos, Ellih :)
PoistaUpeita kuvia, etenkin nuo kaksi alimmaista! :)
VastaaPoistaHih, niissä on jo vähän sellaista angstifiilistä ;) Kiitos, tykkään itsekin.
PoistaAika kivoja!
VastaaPoistaItse en tykkää olla kuvassa ollenkaan. Siksipä minusta ei juuri kuvia ole, paitsi lapsuuskuvia. Olin silloin linssilude;)
Empä minäkään kuvissa viihdy, mutta tuossa kahden päivän aikana siihen jo tottui ja alkoi hyväksymään itsensä paremmin. Kuvia otettiin satoja, hyvin erilaisista paikoista erilaisilla fiiliksillä.
PoistaLuontevat ja hyvät kuvat. Minä vierastan kuvissa olemista ja se sitten valitettavasti ilmenee ja näkyy myös usein kuvista.
VastaaPoistaOlen kuuluisa siitä, että pilaan kaikki kuvat varsinkin jos yritän jotenkin olla ja poseerata. Toivottavsti pääsen siitä karmastani vielä eroon ;)
PoistaHienoja kuvia! Miten näin mielenkiintoinen postaus oli jäänyt minulta kokonaan väliin. Jokaiselle ihmiselle tekisi hyvää tuollainen kurssi. Käsittelen työssäni paljon ihmisten kuvia ja olen huomannut miten hurjan vaikeaa melkein kaikille on hyväksyä kuvia itsestään. Ei ole väliä onko julkkis, joka on tottunut näkemään kuviaan painettuna tai tavis, jolle julkisuus on harvinaista herkkua. Olen myös huomannut, että jos ihminen itse saa valita kuvansa voi tulos olla yllättävä, yleensä valitaa joku, missä ei ole lainkaan ilmettä :) Olen luontevasti kameran edessä, mutta omiin kuviini suhtaudun samalla tavalla ylikriittisesti. Hellimmeköhän me itsestämme jotakin mielikuvaa, jota valokuvan todellisuus ei vastaa. Peilissä näemme harvoin luontevan ilmeemme, vaan peilaamme. Ja muutenhan emme itseämme näekään.
VastaaPoistaKiitos Cheri ajatuksistasi. Kurssi todellakin teki hyvää monella tapaa. Ja munhan on tarkoitus menetelmää edelleenkäyttää työssäni. Peilissä voi itse päättää ilmeensä, se on varmaan se juttu. Valokuvissa on enemmän sitä luonnetta, mitä toiset meistä näkevät?
PoistaUpeat kuvat, kerrassaan!
VastaaPoistaHyvää viikonloppua! :)
Kiitos Kaisa ja samoin sinulle hyvää viikonloppua!
Poista