Gebsukan puu söpöilee

Gebsu-kissan oma puu sai kiinalaiset kissat koristeekseen.

kiinaseikkailun päättää Chaotianmen

Chaotianmenin alueella on sekä jättikokoiset katumarkkinat, Yangtze-joen risteilyjen laivat että tukkukauppoja. Melkoinen trafiikki. Alue kun muodostuu Yangtze-joen mutkaan sitä kutsutaan manhattaniksi. Jialing-joki haarautuu myös täällä.

Ja voi taas noille eväille! Saisiko rouvalle olla töpseli?

Jatkuvasti liikkeesäolevia paketteja joka suuntaan kadulla.
Ne on aivan hotellimme edestä, kadulta kuvattu.
Pilvenpiirtäjiä. Ihmisiä!!!

Tapasimme hostellissa Turkulaisen Ramin, joka vei meidät kivaan paikalliseen ravintolaan. Alkupalaksi läski jonkin levä tai kaalimössön päällä. (en syönyt, en edes maistanut)

Ruokalista. Helppoa valita, eiks vaan?! Laitoin sen nurinpäin eteeni ja tarjoilija ystävällisesti käänsi ;)

Ravintolan tunnelmaa.

Tilasin broitsua punaisen ja vihreän chilin kanssa, mutta liha oli kyllä jotain ihan muuta...
Söin kuitenkin urheasti.

Alla; saman ravintolan alakerta.

Ravintolaan johdattavia portaita, tässä näkyy ravintolan kerroksellisuus.

Pakkaaminen jatkuu iltapimeällä majapaikkamme edessä.

Joki on kaunis iltavaloissaan. Kuvattu hostellista

Viimeisenä iltana teemme pienen risteilyn juuri kun ilta pimenee.

Meidän hostelli saijaitsee sillan oikealla puolella, ennen korkeita taloja.

                                                 

Vastarantaa

 

Hostellin keittiöltä, currykanaa ja riisiä. Reissun simppelein annos, maukasta.

 

<3- kiitos kaikille lukijoille, jotka olette jakaneet kokemuksen -The Kiinaseikkailun- kanssani! 

Linkki blogini Kiina-arvontaan, kliks*

Ci qi kou

 Vanhan kaupungin portti. Toiseksi viimeinen ja ehkä  kaikista suurin postaus.
Varoitan, kuvia on p a l j o n!

Ekaksi esittelyssä sokerilla päällystettyjä hedelmiä ja marjoja.

Kiinalaisia, punaisia lyhtyjä.

Pojat paistaa lihavartaita, nam! Kun tilasimme käsillä elehtien hyvin vähämausteisen, se oli juuri meikäläisen makuun sopivan tulinen. Jälkkäriksi pehmytjäätelö ja gourmet-lounas oli siinä!

Yllä; kerjäläinen syö husbendin lahjoittamaa lihatikkua. Alla; nuudelien valmistusta.

Höyrytettyjä bambunyyttejä, joiden sisältö on jonkinlainen viljamössö. Sämpylät valmistetaan myös höyryttämällä, ne on siten aikas kalpoisia ja pehmeitä meikäläiseen makuun...

Kasviksia tikuissa, tietysti myös.

 

Kauniit maisemat teehuoneen terassilta.

Käärmeteetä, joka tehty bambunversoista.

Tämä joki, jonka rannalla Ci qi kou sijaitsee,  on Jianling.

Yllä sokeritaidetta, alla juhlamekkoja.

 

En tiedä, mitä nämä miehet myivät mutta varmasti jotakin tärkeää (tietoa),
kun ovat niin viisaan näköisiä. Huomaa atsaleat.

Temppeli, tottakai täälläkin. Paljon tunnelmallisia pikkuisia puoteja ja sivukaduilla ihan rauhallista.

 

 

Kauppa, jossa on vain kissatuotteita. Täältä lähti tuliaisia mukaani, muutenkin suurin osa tuli hankittua Ci qi kousta. Tavara oli käsintehtyä, laadukkaampaa kuin keskustan katumarkkinoilla ja tingata kannatti. Keskustan tavarataloissa oli pääosin kallista tuontitavaraa.

Tässä valmistuu siemenvälipala, jonka ristin löllöksi. Jonkinmoinen sokerisekoitus runko, jossa siemeniä molemmin puolin. Söin niitä muutaman ja iski ällö. Ehkä en edes halua tietää, mistä ne on tehty... Joka tapauksessa massa hakataan kahden miehen voimin litteäksi ennen siemenien kiinnitystä.

Kisuja. Kuinkahan nuo katukissat kestävät kiinalaisen tulisen ruuan....

Vanhat tädit myivät näitä sulkajuttuja. Voiko olla, että niitä hankitaan sulkapallon pelaamista varten?

Yllä lohikäärmekoriste, alla helmien keräilyä simpukoista.

Minkäs muotoinen hattara saisi olla?

 

Tästä keramiikkapuodista lähti mukaan teen haudutuskippo. Monta muutakin esinettä olisin kotiini kelpuuttanut.....

 

 

Kana kynittävänä. Siirrymme sivukaduille.

 

 Ci qi koun syrjäkujilla on elämä lähellä.
Oli hieman jännittävää, kun seutu muuttui rähjäisemmäksi, eikä ihmisiä enää näkynyt.

Ravintola.

 

Ollaanko me jo ihan hukassa? Miten pääsee takaisin vanhankaupungin keskustaan?

Melkein jo usko loppui, mutta pääsimme kuin pääsimmekin pois! Takaisin ihmistenilmoille.

  Jasmintee haudutetaan oikeista kukista.
Kiina-arvontani palkintona on pieni pussi, josta sitä saa.

Silkkijakku poikineen. Haaveilin hankkivani sellaisen taiji-pyjaman, mutta ei löytynyt! Ostin sitten punaisen silkkipyjaman. Mustia kun ei löytynyt.

Tässä kulkee kiinalaisia snackseja, kuin tippaleipiä, kohti putiikkeja. Siellä kadunvarressa ne pussitetaan pienempiin muovipaketteihin ja pakataan edelleen pahvilooraan jatkamaan matkaa. Illuusio muoviinpakattujen elintarvikkeiden hygieniatasosta romahti. Mutta ne tippaleivät on silti hyviä.

Taiteilija työssään. Pari pikkutaulua lähti mukaan. Alla; vanhankaupungin reunalla olevat talot.
Tänne pääsi hostellista näppärästi suoraan bussilla, matkan hinta 2 yania eli 24 eurocenttiä.

Blogini Kiina-arvonnan palkinnot ovat kotoisin näistä maisemista, linkki arvontaan, kliks*