Galadriel -peittokuvaukset

Taisin Kalevalacalin jälkeen sanoa, että en enää koskaan peittoa tee. No menihän siinä pari kuukautta, ennen kuin aloitin seuraavan, ja tässä tämä on nyt valmiina. Tämä on Arteenin suunnittelema Galadriel, jonka virkkasin pehmoisenmuhkeasta merinovillasta. Ihan täydellinen torkkupeitto mulle. 

 Kissapojat testasivat ja heille myös kelpaa. Näin kävi, kun peittoa aloin kuvaamaan, mutta ei kai se haittaa?

 Peitossa on hauskaa erityisesti tuo palojen kulmittainen sijoittelu. Kulmissa on suloiset tupsut, jotka riskitekijöistä huolimatta paikoilleen väkersin. Béla oli ensimmäinen tupsuntestaaja.

Suunnittelijan värimalli oli hempeä, turkoosia, vaaleanpunaista ja mintunväriä. Minä pitäydyin rauhallisessa musta-valko-harmaalinjassa, joka sopii kotiimme paremmin.

Lisää lähiaikojen käsitöitä, virkatun maton ja keramiikkaruukkuja, löydät maaliskuu -postauksesta.

helmikuu heilahti

 Heilahti helmikuu niin, etten juuri huomannut. Mutta pakkaset sentään tunsin.
 

 *Kissa- suosikki
Uljas Béla.

 *Kirjaelämys
Herman Koch ja Pormestari.

*Kädentaidot 
Tein työpaikalle Kukkapelto-maton virkaten, se on hurmaava! Työhuoneen ikkunalle valmistui muutama pieni keramiikkaruukku. Kun vielä saan muutamat ruukut lasituspoltosta, esittelen koko työhuoneeni. Kotiin, makuuhuoneeseen aloitin Galadriel-peittoa, tämä on Arteenin cal. Kollaasin kukkaset ovat osa peiton tulevia ruutuja.

*Puutarhassa 
Vanha kärsivä kirsikkapuu poistettiin, nyt pitäisi keksi mitä kivaa sen paikalle voisi laittaa. Ainakin keinun takaa koivuangervot muuttavat siihen, mutta joku mahdollisesti riippuva pikkupuu myös sopisi paikalle. Ja koko alue pitäisi rajata ja kohottaa kunnolla kivitiilillä. Ajatukset ihanasti jo harhautuu tulevaan puutarhakesään.

*Arkielämys
Uusi työ tuntuu vieläkin elämykseltä. Innostavaa, kiinnostavaa, omanlaistani, ihana työympäristö ja työkaverit. Lisää julkisuutta! Kuluneella viikolla ilmestyneessä Kotiblogit -lehdessä on juttuni Budapestin keväästä. Blogin oikeassa reunassa linkki juttuni tiedostoon.

*Matka  Suomen joogaopistolle Saarijärvelle hyvän ystävän kanssa. Talven kauneus ja jooga helli, mutta osa kurssista meni ohi flunssailun vuoksi. Mulla on neljä kertaa tänä talvena yrittänyt flunssa päästä päälle, mutta on tainnut jäädä päivän sairasteluksi aina. Nyt on jo toista viikkoa ollut puolikuntoisuutta ja vaihtelevaa oiretta lähes joka päivä. Saas nähdä, pystynkö vastustamaan.

heipat tammikuulle

Tammikuun suosikit



*Kissa- suosikki
Nipsu, vaan koska on aina niin söpö ja pienoinen.   

*Kirjaelämyksiä 
on paljon viritteillä, olen taas mukana Helmet lukuhaasteessa.  

*Kädentaidot
Tein pipon ja rannelämppärit, sekä huivin. Jiihaa!

*Arkielämys
Ei, me emme typertyneet kaiken julkisuuden alle, on vaan ollut niin kiireitä koska uusi työ! Lisää arkielämyksiä antoivat Helmet lukuhaaste 2018 sekä Vegaanihaaste, sekä Kodin Kuvalehden juttu meistä. 

*Matka 
Suomen Turkuun karkasimme viikonlopuksi juhlistamaan Husbendin pyöreitä synttäreitä. Kuvat Kasvitieteellisen puutarhan kauniista talvipäivästä.

Tavoitteena palata normaaliin postaustahtiin, pysy siis linjoilla!

rannelämppärit ja pipo

Löysin Dublinista paria ihanaa lankaa ja tämä ensimmäinen, jonka nyt olen saanut jalostettua, koostuu merinovillasta 50% ja silkistä 50%. Aikas ihana lanka, käsinvärjätty Kalamata-väriin eli tummien oliivien maailmassa ollaan. Meikäläiselle mustanpitäjälle siis aikas rohkea ja värikäs valinta, eiks vaan ;)  Mutta mennään kuviin:

 

Käytän usein rannelämppäreitä, koska fibromyalgia särkee herkästi viileitä ranteita. Tein käsivarsiosuudet neuloen sileää neuletta, sitten molempiin päihin virkaten pienet puolipyörylät ja lopuksi mustalla villasilkkilangassa vielä isommat härpäkkeet ranteisiin.

 Pipon tein loppulangasta, yksi 100g vyyhti kun oli käytössä. Pipon ohjeena katsoin vähän tätä, mutta muokkasin sitten melkoisesti kuitenkin ja tein paljon pylväitä, koska tämä pipo tulee sisäkäyttöön, niin kulkee sitten ilmakin paremmin päässä. Ja toisekseen lankaa ei ollut enempää käytössä.

Kuten kuvasta näkyy, pipo lörpöttää rennosti ja tänne saa hiukset kätkettyä, jos ei huvita niitä laittaa tai jos muuten vaan pipotuttaa. Jessen lempilelu on tämän langan vyöte, persoonalliset on koristelut.

Pipoon mätsäävät kissakorvikset on lahja ystävältä ja taustalla näkyvän taulun on maalannut Noora Svärd.

joulukuu ja vuosi 2017

 

Aloitetaan joulukuun kuukausikatsauksella, eli tässä suosikit:

*Puutarhassa   Tilanne ihan täysin sama, kuin marraskuussa. "Lunta tulee ja menee edelleen. Pimeys pysyy. Kasvilampun alla talvehtivat pelargonit ovat intoutuneet kasvamaan ja kukkimaan. Etupihalla kukki vielä puolessakuussa orvokki." Myös orvokin kukkimisen suhteen.  

*Kissa- suosikki
Béla, joka väsymättä jaksaa tulla mamman rinnalle väsyttämään.
  *Kirja
Luin ennätyksellisen vähän, koska käsityöt, suosikiksi nousee Leena Siitonen ja Lempeän elämän käsikirja säätäjille. Niin moni kohta kolahti. 

 *Kädentaidot 
Kalevala -peitto valmistui, sain pukeutua siihen Linnan juhlia katsellessa ja pääsiin tuulettamaan sitä Tampereen Raatihuoneen rappusille ihan Aamulehdessä asti. Tein joululahjaksi anoppilaan mandalatyynyn virkaten, kummikissa sai neulotut lelut. Aloittelin huivia.

Ja sitten koko 2017 vuoden instakuvien 9 suosituinta ja omat vuoden suosikkini:

1, 2 Kalevalapeitto on päässyt itseoikeutetusti mukaan suosikkikuviin, oikein kahden kuvan voimalla. Ehdottomasti syksyni paras kokemus, joka antoi paljon elämyksiä.

3 Jesse ja isukin jättipeitto, siinäpä kaksikko. Oli ihana hemmotella omaa rakasta itsetehdyllä peitolla.

4 Dublin ja Temple Bar, kyllä, hyvä reissu joka katkaisi tämän Suomen pimeyden.  Antoi myös pontta päätöselle, että ensi vuonna joulun alla jossain ehkä vieläkin aurinkoisemmassa kohteessa.

5 Näsijärven aallot. Veneily toi luksusta keskikesäämme. Aikas monta pikkureissua tuli tehtyä ja jopa yksi arjestairroittava yöreissu. Veneessä on lempeä nukkua.

6 Nipsu ja mää, siinäpä se. Jos vaikka luen sängynpäällä, saan aina lyhyttukkaisen kissakaverin seuraksi. Myös käsitöitä tehdessä, kyllä! - opettelin virkkaamaan puolimakuulta jotta kroppa pysyy rentona.

7 Kissat Catiossa ja kesä kotosalla. Pitkä se kai oli, vaikka lyhyeltä tuntui.

8 Budapest ja suosikkisiltani Lanchíd. Jaksaa sykähdyttää vuodesta toiseen, reissusta toiseen. On se niin ihana.

9 Sokerina pohjalla Gebsu ja sisälle talvea viettämään tullut liljapuu. Itseteossa.

Tekee hyvää katsoa näitä hyviä vuoden tapahtumia. Kaikenkaikkiaan vuosi 2017 oli todellinen keskivaikea vuosi, Pauliina Vanhatalon kirjan mukaisesti. Mutta syyskaudella nousujohteinen ja sehän se on pääasia!

In Bloom cal virkattu tyyny matkustaa Budapestissä ja lopuksi sensaatio, Husbend paljastaa kaiken!

Tyyny Romai Fürdô Hev-junan asemalla odottamassa.

Kalevala peittoprojektin jälkeen oli vielä suuri virkkausmania, joten päätin tehdä In Bloom cal tyynyn. Ohjeessa tyyny on 7 eri värillä, vähensin värit neljään. 

Tyyny olisi kiva lahja anopille, tässä kuvakertomuksessa tyyny matkustaa meidän majapaikasta Romai Fürdôstä Budapestin toiselle puolelle Kispestiin.

Batthyány tér asemalla vaihdamme metro kakkoseen,  kunhan ensin olemme ihailleet Parlamenttitaloa, joka sijaitsee Tonavan vastarannalla.

Eilen oli aurinkoista ja 13 astetta,tänään ilma on sateinen.

Metro 2 menee syvällä, Tonavan alitse.

Deák Ferenc tér ja vaihto kolmosmetroon. Nyt ei ole ruuhkia.

Metroasemalla Köbánya- Kispest on herkullisia leivonnaisia kaupan. En sorru, sillä anopin herkut odottaa.

Kävelemme KöKi ostoskeskuksen läpi bussipysäkille. Vastapäätä portti, perinteistä mallia, vielä hienompiakin löytyy....

Bussi kiertelee lähiössä, anoppila lähenee.

Husbend reppu selässään, tyyny siellä suojassa. Tässä kohtaa oikealla hänen vanha koulunsa.

Ja vihdoin 90 min matkustuksen ja hev- junan, kahden metron sekä bussimatkan  jälkeen olemme perillä. Näytillä vanhoja kuvia, kuten tämä huikea alastonkuva! Tyyny on mieluinen,  lisäksi veimme Fazerin sinistä ja Koskenkorvaa. Muutama lahjapaketti unohtui kotiin...

Kännykällä postaaminen on hankalaa, huomaan. Kuvat meni ensin nurinpäin järjestyksessä, joten jouduin siirtämään ne yksi kerrallaan. Ja koon muutos tökkii pahasti. Mutta kuulumiset tulivat nyt kerrankin tuoreeltaan.

Suomi 100 vuotta ja Kalevalapeitto on valmis

Tänään, kun Suomi täyttää 100 vuotta esittelen sen kunniaksi Kalevalapeittoni valmiina. Ajankohta on tärkeä ja hyvä, koska Kalevalapeiton virkkausprojekti on osa virallisia Suomi 100 vuotta tapahtumia. Tilasin eilen lunta ja sitä sain, pääsin kuvaamaan peittoa lumiseen puutarhaan.

 Kalevala-peiton virkkaus oli virkataan yhdessä, Cal eli Crochet Along -projekti, kaikkialla maailmassa virkattiin peittoa samanaikaisesti. Joka maanantai ja perjantaisi julkaistiin uuden ruudun ohjeet. Olen kirjoittanut projektista aiemmin täällä ja täällä, klikkaa linkkejä. Haparoivilla taidoillani liityin projektiin sen alkaessa, elokuun lopussa. Nyt olen paljon taitavampi ja osaavampi, tämän Kalevala-oppimäärän suoritettuani ja käsityön tekeminen on innostanut mut keräilemään lankoja ja malleja tuleviin jo projekteihin.

Ja sitten Jesse esittelee peittoa.

 Tänään, Itsenäisyyspäivän juhlia katsoessa tiedän mihin pukeudun.  Oodi Vapaudelle -kuohari on kylmässä odottamassa.

Onnea Suomi 100 v ja suomalaiset!