Näytetään tekstit, joissa on tunniste africa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste africa. Näytä kaikki tekstit

mausteita ja Punaista merta, heipat Egyptille!

lauantai 31. tammikuuta 2015


Egyptinmatkan viimeinen kohde Sharm el Sheik tarjoili värikkäitä ja tuoksuvia mausteita, vanhoja kauppakujia, kiinanruusuteetä ja palmuja.  Lämpöä oli edelleen riittämiin.






 

 





Naama Baystä lähdimme lasipohjaveneillä tutustumaan upeaan Punaisen meren vedenalaiseen maailmaan. Upeita koralleja ja värikkäitä kaloja oli niin, että teki snorklaamaan jo mieli. Tosin viikkoa aikaisemmin tällä samalla rannalla hai oli napannut turistin...


Tämä oli viimeinen Egyptipostaus, oli kiva muistella matkaa kanssanne :) 

seitsemäs ihme!

perjantai 30. tammikuuta 2015

Antiikin ajan seitsemäs ihme, eli Kheopsin pyramidi,  on ainoa ihme joka on selvinnyt meidän ajallemme. Gizan pyramideja vartioi sfinksi.




 






Kairo, ‏القاهرة

perjantai 2. tammikuuta 2015

 Mahtava, Afrikan suurin kaupunki. Kairossa on asukkaita 8 miljoonaa, ympäristö mukaanlukien 20 miljoonaa. Päivän visiitillä saimme maistaa muutamia herkkuja. Ensin suuntasimme Egyptiläiseen museoon.



 Museossa valokuvaaminen oli kielletty. Muumiohuoneessa on nähtävänä faaraoiden ja puolisoiden muumioita. Näimme myös Hatshepsutin muumion, Luxorissahan kävimme naisfaaraon kuolintemppelissä. Tutankhamonin haudan aarteet ovat myös täällä museossa! Kuvan Tutankhamonin kultaisesta kuolinnaamiosta olen kopioinut netistä.

 

Pari päivää vierailumme jälkeen alkoivat Kairon levottomuudet, suuri joukko siviilejä oli suojaamassa museo aarteita, mutta jotain sieltä silti hävisi.
Näimme papyruksen valmistamista.

 





Ja tietysti söimme hyvin, kuvan oikean reunan laivaravintolassa Niilin rannalla.

Vielä pari postausta tulossa Egyptistä,
meikäläisellä tosin jo jalka ovenraossa karkaamassa kohti Malagaa.

eräänä Tapaninpäivänä, Luxorissa

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

  Kaksi vuotta sitten risteilimme Punaisella merellä. Vietimme joulua Egyptissä, ja vuoden vaihdetta Jordaniassa. Tapaninpäivää vietin näissä, Luxorin maisemissa. Kirjoitus vanhasta blogistani.

 

 Luxor ‏الأقصر‎, al-Uqsur ja Niilin ranta




  
Risteilyn ensimmäinen retki kohdistui Luxoriin. Tässä aamuisessa kuvassa on Niilin varrelle pysäköityjä laivoja, joihin kuljetaan toisten laivojen läpi. Säästyy näppärästi parkkitilaa, en sitten tiedä miten tuolta rivistä keskeltä pääsee pois?

Kuninkaiden laakso sijaitsee Theban eli nykynimeltään Luxorin lähellä, aavikon laidalla suuressa kalliolaaksossa Niilin länsirannalla. Kuninkaiden laaksossa on kymmenittäin faaraoiden hautoja, joista kolmessa saa poiketa yhdellä lipulla. Lippu reiitetään haudan ovella ja näin saadaan hautojen kulumista rajattua. Valokuvaus on Kuninkaiden laaksossa ehdottomasti kielletty, tästä linkistä löytyy asiatiedon lisäksi yksi kuva Ramseksen värikkäästä haudasta jossa mekin poikkesimme. Kuninkaiden laaksossa on jatkuvasti meneillään kaivauksia joissa mukana myös suomalaisia egyptologeja. Video: Ykkösen aamu-tv: Kuninkaiden laakso on ehtymätön aarreaitta. 

Muinaiset egyptiläiset arvostivat enemmän kuolemanjälkeistä elämäänsä kuin maallista vaellustaan. Kuolemasta alkoi pitkä ja vaarallinen retki, jonka aikana jumalien uskottiin koettelevan vainajaa. Päämääränä oli pääsy paratiisimaisen tuonelan onneen ja autuuteen. Kuninkaiden laaksosta löydetyt maalaukset kertovat sarjakuvamaisesti, mikä faraota odotti viimeisellä matkalla.

Hatshepsutin kuolintemppeli. Hatšepsut oli  Egyptiä hallinnut naispuolinen faarao, joka pukeutui mieheksi.  Hatšepsut nousi valtaan velipuolensa ja miehensä Thutmosis II:n jälkeen 1488 eaa. Hatšepsut kuoli 1466 eaa. Hänen isänsä oli faarao Thutmosis I ja äitinsä kuningatar Aahmes. Hän nai velipuolensa Thutmosis II:n, jonka kanssa hän sai kaksi tytärtä: Neferuran ja Hatšepsut-meriiran. Kumpikin tytär avioitui Thutmosis III:n kanssa.


 



Skarabee, muinaisen Egyptin pyhä koppis.


 
Niilin rantaa. Ei ehkä se kaikista kaunein kuvakulma. Teimme pienen risteilyn lounaspaikkaamme.

 
Karnatak- temppelialue. Vastaanottamassa sfinksit, joilla on oinaan pää ja tassujen päällä faaraopatsas. Mahtavan vaikuttava alue, jossa nähtävää ja ihmeteltävää riittää.

 

 

 

 




Aurinko laskee Niilillä.

eräänä jouluna.....

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

 Alla oleva kirjoitus on suoraan kopioitu vanhasta vuodatuksen blogistani. Kuvat ovat osittain samoja, mutta osittain eri, koska niitä ei ole enää tallella jälkeen tietsikan kaatumisen ja varmuuskopioiden rikkoitumisen ja vuodatuksen tuhojen. Ja kirjoitus siis neljän vuoden takaa. Vielä varoitus, tämä on pitkä kirjoitus!

 I <3 Africa. GHANA 21.12.2008-02.01.2009

KML:n lennolla palvelu on erinomaista ja ruokatarjoilu runsasta. Laskeudumme Accraan, Kotokan lentokentälle. Ghana! Jonotusta passien, viisumien ja maahantulolomakkeiden kanssa, odotusta laukkuhihnalla. Afrikan tuoksu tunkee sieraimiin, kuumuus ja kosteus saa hien pintaan. Ihmettelen tuloaulan hiljaisuutta, mutta kentän ulkopuolella on satojen ihmisten muuri vastaanottamassa koneesta tulijoita. Kye ja siskonsa Esther ovat meitä vastassa, Peter odottaa toisella puolen katua autossa. Pimeys, ihmismassa, autojen tööttäykset -kulttuurishokki osa 1.


Estherin taloa ympäröi muuri ja vartioi aseistettu poliisi. Syödään paistettua jamssia, fufua, broileria. Ajetaan majapaikkaan, jossa pihakäytävää reunustaa kotosuomesta tutut huonekasvit. Afrikka ympärillämme. Kaadumme puolikuolleina sänkyyn, pitkä-pitkä päivä.

 

22.12.2008 Accra. Herään aamulla kukko kiekuuseen. Kurkistan huoneen ulkopuolelle -siellä se vielä on, AFRIKKA! Kuljettaja noutaa meidät siskon talolta ja pakkaudumme autoon. Puikkelehditaan katujen, tienvarsikauppojen, myyjien, ihmispaljouden seassa kohti Cape Codia.

 En tiedä, mistä olisin hämmästynein:
  • ihmispaljous joka puolella
  • myyntikojut kadunvarsilla, kadulla myös huonekalut, hedelmät, autonrenkaat ja mitäpä ei
  • kuljettaja on isäntämme poliisi, aseistettu sellainen
  • poliisi mukiloi kiilanneen mopoilijan silmiemme edessä
  • naiset kantaa päänpäällä kokonaisen kaupan, keittobanaanilastin, vesipusseja, mitä vaan suurissa alumiinisaaveissa. myös kaupungissa
  • lapset hommissa; myyjinä, kantajina
  • loputtomat ihmismassat
  • vuohet tienposkissa tai myytävinä
  • hymyilevät, heiluttelevat ihmiset täpötäysissä pikkubusseissa
  • ihmiset kävelevät kilometritolkulla ja se näkyy tienvarsilla
  • kuumuus
  • kosteus
  • hikisyys, aamulla pestyt hiukset ei kuivu
  • pimeys on pimeetä
  • täpötäydet pikkubussit
  • punainen, pölyävä maa
  • palmut, keittobanaanipensaat, bambut
  • bambu rakemmusmateriaalina
  • hökkelikylät
  • mustat, puolialastomat miehet kaivamassa ojaa käsivehkein
  • sanomalehtiin käärityt grillatut keittobanaanit
  • alhainen palkkataso
  • tyytyväisen näköiset ihmiset!
  • 7 grillattua keittobanaania ja 2 pussia pähkinöitä
  • laatikollinen vesipulloja, mikä riitti meidän seurueelle päiväksi
Tyypillistä matkantekoa, lava täynnä nuoria miehiä.
Kakumin kansallispuisto on sademetsässä. Canopy walkingilla käännyn takaisin ekan riippusiltaosuuden jälkeen... Metsän äänet, tuhannet itikat, lumoaa. Lenkin jälkeen juodaan kookosmaitoa pillillä suoraan pähkinästä.
Pysähdytään lounaalla ystävärouvan luona. Ihanat lapset ovella vastaanottamassa. Syödään ulkoterassilla, samalla silmänruokaa kun miehet rakentavat rouvan uutta taloa vieressä.
Kosteus on joka paikassa, pillerit löllöjä, vessapaperi vetelää. Rouva antaa lahjaksi afrikkalaisen puvun.
Elmina Castle on vaikuttava, entinen orjakaupan keskus.  Vetää hiljaiseksi. Nähdään myös lepakoita huone täynnä. Sellihuone tuntuu vieläkin henkivän satojen naisten pissanhajua. Pihamaalla nuoret miehet tekevät kauppaa. Ja linnan ylätasanteelta on huikeat maisemat.



Kolmen tunnin autossa istumisen jälkeen saavutaan Kumasiin. Tavataan talon isäntäkin, syödään iltapalaksi malarian estolääkettä, kalaa, fufua ja keitettyä jamssia.
Kumasin jamssimarkkinat.
Autojonoissa myydään mitä vaan.
Keittobanaanilasti
Härkiä.
Tien varrelta.
23-24.12 Obengkrom/ Keniasi. Matkalla kylään ruuhkia, jonotusta, ihmismassoja. Liikenne on sanoinkuvaamatonta. Ihmisiä paljon.
Saavumme pilkkopimeään kylään. Autoa ohjataan öljylyhdyllä. Oikein lämmin vastaanotto, kaikki toivottavat tervetulleiksi kädestäpitäen. Kylässä ei ole sähköä, istumme tähtitaivaan alla kaasuvalossa. Meidät johdatettiin nukkumaan kylän laidalla olevaan taloon, en juuri nähnyt kuin patjat lattialla. Nukahdin puoliltaöin vuohen brääkytykseen. Neljältä kukot aloittivat kilpakukkumisen ja en enää sen jälkeen nukkunut. Liian jännää.  Käytiin talon takana pissalla ja samalla näin hiukan missä olen. Savimajassa! Kello 7 nousimme, silloin oli jo piha lakaistu, pyykit pesty ja tiskattu.
Aamunäkymä jouluaattona 2008.

Emäntämme työn touhussa.
Savimajan rakennusta pallotekniikalla.
Iloiset lapset ympärilläni.
Aamupalaksi kalasoppaa ja keitettyä jamssia, syötiin sormin! Sitten kiersimme ympäri kylää tapaamassa ihmisiä. Illalla jo oltiin tavattu kylän vanhin, kenen kanssa keskusteltu vierailusta. Lapset seurasivat meitä joka paikkaan huutaen OBRUNI, valkoinen henkilö. Kaikki kuvat piti näyttää heille, siitä he nauttivat :) Samoin aikuiset kiittelivät.
Paikallinen viemäri on reikä seinässä, josta vesi juoksee talon ulkopuolelle. Nähtiin savimajan rakennusprosessi. Käytiin metsässä katsomassa kaakaopapujen käsittely, palmuviinin ottaminen ja palmun toukkien keräys. Urhea husbend söi niitä toukkia grillattuina, samoin vuohen mahalaukkusoppaa.
Naiset keittobanaania viljelemässä.
O´boy, siellä kaakaot roikkuvat.
Kaakaohommia.
Kaadetusta palmusta saadaan valmista palmuviiniä!
Meikäläinen palmuviinin kimpussa.
Palmusta saadaan myös syötäviä toukkia. Minä tosin en syönyt,
mutta Husband söi -jälkeen palmuviinin;)
Toukkien valmistus.
Kaakaopavut kuivumassa
Pääkadun viemärisysteemiä näkyy tässä.
Tässä kylän pääkadulta, me suuntaamme sivistyksen pariin.....
  • kaduilla myydään kaikkea, ruumisarkuista riisiin
  • mikä tempperamentti ihmisillä
  • autot tööttäilee koko ajan
  • ruuhkat
  • autojonoissa myydään kaikkea, elävistä kanoista veteen
  • lapset kannetaan selässä, lastenrattaita ei näy
  • lapset kantaa pienempiä lapsia
  • arvet poskissa, syntyessä tehdään viilto. voimaa, healing
  • kana 6 cediä kappale
  • savimajan yksi huone 70 cediä
Toisessa talossa, hiukan Kumasin kylästä sivummalla meitä odottaa kolme naispalvelijaa. Tähän asti nähty 2 valkoista supermarketissa ja yksi kanaravintolassa.
Aamulla nuoret miehet kiipee palmuun ja ottaa kookoksia alas jättiveitsellä. Takuulla tuoretta. Kyen opiskelukaverin luona on taas tarjolla ghanan herkut, nam. Riisiä, sisäelimiä, grillibroileria, lihavartaita, keittobanaania, paistettua jamssia, papuja, sipuli-paprika-tomaattikastiketta. Kahvileivonnaisena pippurinen maustekakku.

 Kumasin ulkoilmaravintolassa meidän tulomme huomataan! DJ kuuluttaa valkoiset ihmiset tervetulleiksi ja pitämään hauskaa. Meille hurrataan.

26.12 Ghanassa vietetään joulua. Sen kunniaksi aamulla heräämme afrikan rytmikkääseen musiikkiin We wish you a merry christmas. Isäntäväki vastaanottaa ystäviä ja sukulaisia terassilla, heille tarjoillaan drinkkejä. Ahtaudumme kaikki kolmisenkymmentä autoihin ja syödään piknik-päivällinen farmitalolla. Illalla lähdetään Kyen ja Peterin kanssa baarikierrokselle, joka kestää aamuun kunnes moskeija jo kutsuu aamurukoukselle.
27.12 Aamusta hiustenlaittoon, rastat. Tekeminen kesti reilut 6 tuntia, hinta 20 cediä eli noin 12 euroa.
28.12 Käsityöläiskylään katsomaan perinteistä kankaankudontaa ja muuta tekstiilitöitä. Seuraavassa kylässä myydään puutuotteita, mukaan tarttuu valikoima norsuja ja naamioita.
Kintampo- vesiputous on aivan upea. Nuoret miehet menevät sinne sisällekin kuvattaviksi.
Hintoja on kahta laatua, ghanalaisille ja muille.
       
Autoissa pitää olla slogan, mieluiten jokin uskonnollinen!
  • J ei viitsi nousta autosta pikkukylän torille obronoitavaksi ;)
  • pikkutyttö kummastelee kuinka joku voi olla noin valkoinen, kuin norsunluu
  • autoissa jeesus/jumalatarra
  • kauppojen nimet on uskonnollisia
  • tähän tottuu, en enää ihmettele
  • kassit on matkustuksen jäljiltä uskomattomassa punaisessa pölyssä
  • Kumasin markkina-alue on Tampereen keskustan kokoinen
  • ostoksilla palvelija pitää huolta ja kantaa ostokset

Kenkiä kaupan.
Trotro on yksityisen omistama pieni bussi, millä tehdään kimppakyytejä.
Ghanalaiset sairaanhoitajat.
 
 30.12 Accraan takaisin. Päivä rannalla uiden, laiskotellen, ihmetellen. Sitten ostoksille. Löydetään nahkaiset isot lattiatyynyt. Keskustan tunnelma riehakas, vaalitulos on selvinnyt.
 
Rannalla on aina seuraa tarjolla.
Freedom and Justice

31.12 Mallissa ostoksilla. Uutta vuotta vastaanotetaan kuohujuoman kera.
01.01.2009 Vietetään päivää rannalla. Yölennolla kohti Eurooppaa, Amsterdamia.
02.01 illalla kotona.
  • palelen untuvatakissani
  • kotona yskin, ghanassa hengitys toimi kuin unelma

*muoks, poistettu toimimattomat linkit*