keramiikan kesäkurssin tuotoksia

Yllä takarivissä rouheasta ruskeasta savesta nipistelytekniikalla tehdyt pikkuiset kipot ja ruukut. Nämä on mun varsinaisia terapiatöitä,  tässä on materiaali niin lähellä että siihen sulautuu sormineen. Eturivin pari kippoa on makkaratekniikalla pyöräytettyjä. Tässä kuvassa kipot ovat jonossa raakapolttoon samalla kun kuivuvat.

Alla vasemmalla on käytössä antrasiitinvärinen hienoinen savi, johon on raaputettu viivoja joissa engobe. Oikealla isompi ruukku on tavallista vaaleaa kivitavaraa, jossa on pinnalla koko alueella engobe, jota olen raaputtanut ja siten saven oma väri pilkistää alta. Nämä ovat edelleen möhköruukkuja, joissa haluan nähdä vielä valmiinakin sormen- ja työstönjäljet.

 Yllä edellisen kuvan oikeanpuoleinen ruukku valmiina. Pinnassa mattavalkoinen lasite, joka muuntaa mustan engobepinnan harmaaksi. Tykkään tosi paljon noista pinnan erilaisista jäljistä. Sen verran rouhea on ruukun ulkoasu, että puutarhaan pääsee.

Alla ekan kuvan eturivin suuremmat, makkaratekniikalla tehdyt ruukut valmiina. Lasitteena mattapintainen vihreäpilkullinen, saven rouheudesta nousee vielä lisäpotkua.

 Yllä antrasiittisavesta makkaratekniikalla tehdyt ruukut. Lasitteen kanssa tuli paniikki, kun suunnitelmani ei toiminut ja hätäratkaisuna lasitin nämä samalla vihreäpilkullisella, kuin edellisen kuvan ruukut. Engobet ei juurikaan enää näy, mutta nuo valumat ovat mielestäni hurmaavat. Kuva kertoo hyvin sen, miten erilaiselta lopputulos näyttää eri savilla, vaikka lasite on sama.

Alla jokaisen virkkaajan must esine, virkkuukoukkupurnukka. Möhkömallisto sopii tähän, kiva vastakohta kiiltävien koukunpäiden kanssa.

 Nämä ristittiin kurssilla avokadokupeiksi, joihin on laitettava puolikas avokadoa, puristettua sitruunaa, mustapippuria, tilliä ja katkarapuja. Vai meniköhän se open tarjoiluehdotus nyt oikein. Avokadot kun ovat olleet esilla epäekoloogisuutensa vuoksi, voisin vaihtoehtoisesti tarjoilla näistä myös pähkinöitä, marjoja, naksuja, lisukkeita....

Virkkuukoukkupurnukka ja avokadokupit on lasitettu kahteen kertaan mattamustalla lasitteella. Täydellinen pinta mielestäni.

Keramiikkakurssi kesti kokonaisen viikon täydet työpäivät, sekä lasitus ja töiden nouto ja ihailukerrat. Aivan huippua oli käyttää tähän viikko vanhoja vuosilomia, sai paneutua täysillä keramiikan maailmaan. Kokeilin myös dreijausta, huonolla tuloksella. Ehkä joskus uudestaan, paremmalla kropan kunnolla. Tein myös yllättävän aluevaltauksen totaalisesti pois möhköilystä, sen tuotoksen esittelen seuraavassa postauksessa.