Jó étvágyat - Hyvää ruokahalua

keskiviikko 3. lokakuuta 2012



 
Yleisön, eli Sijaiskodin väen toiveesta Unkarilaista ruokaa :)   

gulyás [ gujaash ] 
 (älköön kukaan enää sanoko gulassi!)

Olen väsännyt tämän reseptin tähän muotoon kokeilemalla ja eri neuvoja yhdistelemällä. Keittoa pitää hauduttaa hiljaisella lämmöllä tuntikausia ja siksi teenkin tämän 4 hengen annoksen aina moninkertaisena. Keiton pakastaminen onnistuu hyvin ennen tomaattien ja perunoiden lisäämistä. Tässä minun oma gulyás-reseptini, olkaapa hyvä!

500 g naudanpaistia (tai lapaa)
3 keskikokoista sipulia
1 vihreä paprika
2 pun. paprikaa
2 rkl paprikajauhetta
valkosipulia
1.5 rkl suolaa
7 mustapippuria
1 rkl kuminansiemeniä
voita (oikeesti alunperin laardia)
2 isoa tomaattia
800 g perunoita



1. Leikkaa lihat parin sentin kuutioiksi.

2. Halkaise sipulit, leikkaa puolirenkaiksi ja kuullota lihojen kanssa voissa. Ota paistinpata liedeltä ja lisää puolet paprikajauheesta, sekoita hyvin, älä polta.

3. Lisää keitokseen kiehuvaa vettä, paloitellut paprikat ja mausteet.

4. Jätä keitos kannen alle muhimaan. Lisää tarvittaessa vettä, mutta vain vähän kerrallaan.

5. Kun liha on melkein kypsynyt, lisää liemeen lohkotut tomaatit ja paloitellut perunat. Lisää kiehuvaa vettä niin paljon, että se peittää ainekset.

6. Keitä, kunnes perunat ovat kypsiä.

7. Lisää lopuksi paprikajauhetta värin ja tuoreen aromin antajaksi.


Perinteisesti gulyás keitellään ulkotulilla tälläisessä suuressa padassa.
Gulyásista on monia erilaisia versioita, esim sianlihalla tai pavuilla tai kokonaan ilman tomaattia. Mutta kastikkeena tai pataruokana sitä ei ole olemassa, sellaisen nimi on Unkarissa pörkölt.

 Eészségedre! Eli terveydeksesi!  käytetään aina syömisen ja varsinkin juomisen yhteydessä.

Pálinka, unkarilainen pontikanmakuinen väkevä juoma. Sillä voi aloittaa ruokailun.
Pálinka valmistetaan yleensä luumuista (szilvórium, szilvapálinka), omenoista (almapálinka), päärynöistä (körtepálinka tai vilmos körtepálinka [vilmos = williamsinpäärynä]), aprikooseista (barackpálinka) tai kirsikoista (cseresznyepálinka) ja tislataan kahdesti. Alkoholia pálinkassa on yleensä 50–70 prosenttia.  Kaikkein vahvimpia pálinkoja kutsutaan Unkarissa nimellä kerítés-szaggató (”aidanrepijä”).

Vuonna 2004 Unkari sai (yhdessä neljän Itävallan maakunnan kanssa) EU:lta oikeuden käyttää nimeä pálinka tavaramerkkinä hedelmistä tislatuille viinoille.

Sör és bor. - Olut ja viini. Sopivat myös gulyásin kanssa.




16 kommenttia:

  1. Ihana postatus, paljon tuli muistoja mieleen!
    Asuin aikoinaan puolisen vuotta Unkarissa ja tätä ruokaa olen kyllä jäänyt laipaamaan. Pitäisi kyllä joku päivä kokata tätä. Kiitoksia reseptistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikaa kun varaa, niin helposti valmistuu. VOi kun olen kade pitkälle oleskelullesi ;)

      Poista
  2. Huikeita paprikakuvia. Toitko tuollaisen köynnöksen mukanasi? Oivallinen ulkokeittiömalli. Palinka on tullut tutuksi, mutten tiennyt, että sitäkin noin monia lajeja, luulin että raaka-aineena käytetään vain luumuja. Aina sitä oppii uutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikkuisen paprikaköynnöksen anoppi oli taas pakannut mukaan. Joskus meillä on ollut keittiön verhotkin paprikaa, mutta nyt oli vain käsimatkalaukut, eikä saanut mitään kivaa kotiin :) Palinkaa tosiaan tehdään vaikka mistä!

      Poista
  3. Kiitos Pirkko♥
    Hieman arvelinkin että varmaan kerrot jonkun ruokaohjeen mikä sisältää paprikaa! Liittyvätkö Unkari ja paprikat jotenkin yhteen vai mistähän syystä arvaukseni osui oikeaan?
    Tuota pálinkaa ei varmaan kannattane ottaa kovin montaa annosta aperitiiviksi, melkoisen tujua lientä tuntuu olevan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavsti tämä resepti täytti tilaajan toiveet? Aikas kummasti osasit aavistaa tuo paprikajutun, sulla taitaa olla kristallipallo ;) Pálinka on musta kuin pontikkaa, en voi väitää kauheesti tykkääväni. Mutta oikeaan aikaan ja oikeassa seurassa, sehän on ihan pakollista!

      Poista
  4. Jee voi ihana, kiitos tästä! Mahtavat nuo gulas-kuvat, padat ulkona porisemassa. Olen niin surkea laittamaan ruokaa, mutta pitäisiköhän kokeilla. Isovanhempani harrastivat matkailua ja Unkarissa joskus 60- tai 70-luvulla käydessään isoäitini ihastui ikihyviksi sikäläiseen paprikan käyttöön. Siitä pitäen kesähuvilalla syötiin täytettyjä paprikoita, paprikakeittoja, lihakeittoa jossa on paprikaa (siis varmaan juuri gulassia, siis gujaaassia ;-)) jne... Hän toi sieltä puoli matkalaukullista joitain paprikatahnoja :-D Oli vähän innokas ruuanlaittaja hän, harmi että se ei näytä periytyvän suoraan geeneissä, ei into eikä taito.
    Jotenkin noista padoista tulee kans mieleen, kun Kataloniassa on aina paellapadat porisemassa ulkona kun on joku juhla, mikä tahansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulkona ruokaan tulee se mahtava saundi avotulesta, sitä ei pysty sisäliesillä aikaan saamaan. Meillä tuupataan aikas reilusti paprikaa (siis jauhettua, kuivattua, kotitekoista) jokaiseen ruokaan mihin se vähänkin sopii. Mutta raakana mä en syö, koska ennen se närästi ja opin pelkäämään jo hajuakin. Husbend rouskuttaa varsinkin valkoista TV-paprikaa (joka on se alkuperäinen täytettyjen paprikoiden paprika) tuosta vaan isoilla haukuilla. Kuten muuten myös sipulia!
      Suomessa ei muuten tuohon aikaan ollut paprika vielä kovin tuttua, muistelisin. Isoäitisi oli hyvin edistyksellinen :)

      Poista
  5. Kauniita kuvia *huokaus* ja nuo tuoksut kantavat melkeimpä tänne saakka, vaikka (vielä) vierastan vahvan makuisia ruokia niin nyt kyllä tämän jälkeen tekee mieli maistaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unkarilainen vahva maku on mielestäni meikäläiselle helppo, toisin kuin esim etelä-Intian voimakkuus.

      Poista
  6. Herkullinen resepti, täytyy panna korvan taakse. Ajattelin heti, että kun jään eläkkeelle, keitän tuota gulyásia. Vaikkapa ensi tammi- tai helmikuussa, kun jouluruuat ovat unohtuneet. Sen valmistaminen vaikuttaa sen verran aikaa vievältä, että lykkään eläkepäiviin. Ja eläkkeelle pääsemistä voi toisaalta juhlia, ensin jouluruuilla ja sitten gulyásikeitolla ja muilla aikaa vievillä. Minulla on Budapestista ostettua paprikaakin, tosin taitaa olla jo hiukan vanhentunutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sinua onnellista, kohta vapautuvaa :) Gulyássia todśiaan kannattaa keitellä useampi tunti. Laita vaan aitoa paprikaa ja jos on tarvetta, terästä sitä uudella ;)

      Poista
  7. Kiitos reseptistä. Pitää joskus kokeilla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä. Ja sitten kerrot, kun kokeilet!

      Poista
  8. Budapestissä käydessämme ihastuimme gulyás-keittoon, joka oli mahtavan maukasta. Taidanpa kokeilla tuota reseptiäsi vanhoja muistoja verestääkseni.

    VastaaPoista