Sunnuntaina pyörin kameran kanssa puutarhassa ja potkin lumikinoksia.
Pyjamahousujen puntit kohtaavat lumihangen....
Keskiviikkona samassa kohteessa näyttää tältä.
Sunnuntaina tässä oli yksi krookus nupullaan.
Ja nämä nauhukset olivat hangessa.
Perennapenkistä voimalla kohti aurinkoa!
Käsinkosketeltavaa kevättä. Minä <3 Alppikärhö.
Esikoista ensimmäiset jo mahtikasvussa.
Krookuksista vuorossa valkoiset, joiden luulin olevan vaaleansinisiä. En valita.
Tässä äidiltäni saatu lehtiselleri? yrttilaatikossa.
Mikähänheinäsenytoli ja Lampaankorva jota olen tottunut kutsumaan Nukkapähkämöksi.
Orvokki betonissa.
Pupupower? Kärhöt on napsittu poikki juuri pupunkorkeudelta kaarestani. Mrrr.
Pikkusydän, myös äidiltäni kulkeutunut perenna.
Jokohan tämä esikko suunnittelee kukkimista?
Ilman skilloja ei tule kevättä!
Mummulan pihassa oli lapsuudessani skillameri keväisin. Kun veljeni osti talon, sain skilloja omaan pihaanikin. Nyt ei ole mummua eikä veljeä enää, mutta rakkaat skillat heistä muistuttavat.
Joku saniainen koittaa saada lehtirullaansa auki.
Olen niin hurahtanut katselemaan kukkia ja sitä voimaa, millä ne puskevat itsensä heti lumen lähdettyä kohti aurinkoa. Edes rapsuttelut ei vielä jaksaa kiinnostaa, kuljen vain puutarhassa ja huokailen.
Toivottelen tervetulleeksi vanhat tuttuni ja myös kaikki uutuudet, joiden sipuleita syksyllä maahan piilotin. Koska kadotin koneeni sisällön, on yllätys mitä mistäkin kohtaa esille putkahtaa.
Pupupower *reps*.
VastaaPoistaNo juu, meinasin revetä minäkin ;)
PoistaÄllistyttävää miten nopeasti kevät etenee kun pääsee vauhtiin. Samanlaista huokailua täälläkin, monta kertaa päivässä täytyy käydä katsomassa mitä ulkon tapahtuu. Minusta kasvit, joilla on historia ovat kaikkein rakkaimpia.
VastaaPoistaKevään etenemisen suorastaan näkee ja kuuluu, ainakin lintukonsertot ovat jo melkoiset. Niinpä, historia tekee kasveista erityisen läheisiä ja sama pätee myös vaikkapa huonekaluihin.
PoistaPupuja, joo. Mutta ovathan ne varmaan hieman samalla "lannoittaneetkin" jonkun verran puutarhaasi, eikö? Ainakin täällä sijaiskodin pihanurmella on melkoinen määrä pupun papanoita.
VastaaPoistaKiitos kysymästä, kyllä ovat ahkerasti lannoittaneet. Ja maistaneet myös pilvikirsikan, japaninvaahteran ja omenapuun oksia. Epäilen, että oli hyväksi havaittu. Herra Pupu vaihtuvassa turkissaan tavattiin tänäänkin maisemista.
PoistaMinäkin ihmettelen kasvuvoimaa. Miten esim. peinestä siemenestä itäneessä cm:n kokoisessa hennossa taimenalussa voi olla niin paljon voimaa tai jotakin ihmeellistä, että siitä kasvaa 50 cm:n tai 100 cm:n kasvi? Vanhoja tuttuja on varmasti ihana tavata, minulle kaikki puutarhassa on vähän uutta ja siksi ihmeellistä.
VastaaPoistaSamoin kuin jokaisena keväänä minut yllättää valon lisääntyminen, jaksaa yllättää myös kasvun ihme. Uusien ja tuttujenkin.
PoistaSitä tosiaan huullaantuu keväästä.
VastaaPoistaKaikki se auringon valo ja lämpö.
Luonto herää ja laulaa, kun sitä vain kuuntelee.
Ihastuttava kuvasarja!
.. ja talven unohtaa niin äkkiä.
PoistaSiulla on niiin kevät. Ihania otoksia!
VastaaPoistaNiin on, kiitos :)
PoistaKovasti sinunkin pihassasi jo on kevään värejä :)
VastaaPoistaMinullekin erityisen tärkeitä kasveja pihassani ovat ne,jotka herättävät muistoja.
Kevätvärit on niin ihania. Hmm, täytyisikin pistää kysely päälle että kaikki saisivat kertoa omista muistoa herättävistä kasveistaan?
PoistaIhania kevätkuvia! Nopeasti lumet sitten lähtivätkin vihdoin! :D
VastaaPoistaScillameren haluan minäkin pihalleni! Ensin pitää tosin se nurmikko saada johon sitten scilloja voipi kylveskellä... :)
Mulla on skilloja nurmikonkin seassa, mutta parhaita on ilman. Oli ihan uskomaton vauhti, millä lumet katosivat.
PoistaKevät keikkuen tulevi... hitaasti, mutta varmasti!
VastaaPoistaKauniita kuvia!
Blogissani on Sinulle pieni tunnustus.
Nyt mä uskon vakavasti jo kevääseen.
PoistaKiitos tunnustuksesta, mikä ikinä se ssitten onkin... ja lähdempäs katsomaan heti!
Piti heti tulla vastavierailulle ;-) Voi sinua onnellista, kun omistat näin ihanan puutarhan!
VastaaPoistaReissukuvistasi aioin nauttia ihan ajan kanssa. Mukavaa viikonloppua!
Kiva kun tulit Kuukki. Pidän itseäni itsekin onnellisena. Mukavaa viikonloppua!
PoistaKiva kuvakierros, kiehtovia kasveja sinulla alulla! Ja toivottavasti et törmää pupuvoimaan enää :/
VastaaPoistaPupuvoimaan törmäsin muutamassa muussakin paikassa, omenapuun, kirsikkapuun ja japaninvaahteran paikoilla ainakin. Mutta olipa pupu jättänyt vaihtokaupassa lannoitetta puutarhaani.
PoistaOnko myyrän koloja? Kevään tulo aiheuttaa humaltumista ja hurmiota. Huolimatta pupuista ja myyristä.
VastaaPoistaEn ole, onneksi, löytänyt ainoatakaan myyränkoloa. Mutta jokuisia ylösnypittyjä sipuleita löytyy. Hurmiossa olen edelleen!
PoistaOstin samanvärisiä orvokkeja <3 Ja vasta sen jälkeen näin sun kuvat. Ihana tummanpunainen. Harmony ;)
VastaaPoistaTuo orvokin väri on ollut jo muutaman vuoden suosikkini, sitä vaan ei ole kovin helppo löytää kun on sen verran harvinainen. Hauskat harmonyt <3
PoistaKiitos kierroksesta keväisessä puutarhassasi,oli nautittavaa<3 Tämän päivän aikana meillä suli lumet ihan hurjaa vauhtia,sai tehdä moooonta kertaa pihakierroksen,kun muutamassa tunnissa tuli taas uutta esiin.Ei olis malttanut sisälle lähteä ollenkaan.
VastaaPoistaPuput ei oo syöneet multa yhtään kärhöä tänä talvena,se on kyllä ennenkokematonta,yleensä ne on silpunneet kaikki alppikärhöt.Mutta kasvaahan ne uudestaan.Mukavaa alkavaa viikkoa.
Se lumien katoamisvauhti jaksaa yllättää! Puutarha ikäänkuin räjähtää eloon.
VastaaPoistaMulla on nyt eka kerta, kun kärhöä on syöty vaikka niitä on aina ollut ja samoin pupujakin. Eiköhän se siitä kaariportin ehdi peittämään kuitenkin suven aikana ja tulipahan ne kuivat osat sitten kunnolla siivottua, haha.
Mukavaa uutta viikkoa ja tietenkin myös vappua!