Lapsuuskotiani tyhjennellään hiljakseen ja siivoilujen keskellä osuu silmiin vanhoja muistoja.
Tässä veljeni tekemä kisu, varsin liikkis pikkuinen. Uskoisin, että tällä on ikää yli 50 vuotta, koska veljeni kuoli 7 vuotta sitten viiskymppisenä.
Nämä alemmat piirustukset ovat Pojan käsialaa ja kuvatekstit kertovat, mitä tapahtuu.
Tässä on nukkukampa, jolla pappa nukutti Poikaani pari vuosikymmentä sitten.
Isäni hautajaisten jälkeen Poika etsi tätä kuumeisesti, onneksi nyt sattumalta löysin.
Viimeisenä isäni ruokapöydän tuoli. Meillä on saman sarjan muitakin tuoleja, mutta ei näin maalattuna. Tämä pääsi eteiseen, uusi istuinpäällinen on vanhasta nahkatakistani. Tuolissa on 60 vuoden kulumisen jälkiä muistona.
Ihania, hyväntuulisia piirustuksia. Aarteita. Sain hyvät naurut noista pojan papan hilpeistä seikkailuista.
VastaaPoistaAarteet säilyvät nyt kuvina. Nuo tekstit saavat mut aina hyvälle tuulelle.
PoistaHerttainen kissi ja suloiset piirustukset.
VastaaPoistaKirsi on ilmeisesti jossain kerhossa tehty. Poikani on aina ollut tuottelias piirtäjä.
PoistaIhania piirustuksia!
VastaaPoistaMukavaa, että muistoja on säilynyt, nykyään heitetään niin herkästi kaikki vaan roskiin:)
Sähköisessä muodossa nämä muistot jäävät elämään. On sen verran paperit pölyisiä. Mutta talteen.
PoistaOi mitä muistoja! Äitini on heittänyt paljon pois, mutta onneksi hän isän kuoleman jälkeen tajusi antaa minulle isänäitini aikanaan saamat kortit ja myös isän kirjat. Olen itse säästänyt lapsia varten vaikka mitä. Mm. kummankin lapsuuden sängyt pinnasängyn jälkeen: Toisella päästävedettävä ja toisella sivustavedettävä. Onneksi on vielä varastotilaa, sillä heillä ei niille nyt tarvetta, mutta arvostavat ja tietävät.
VastaaPoistaNuo ovat korvaamattomia aarteita <3
Vau, sulla on oikein mahtimuistot. Mulla on Pojalle laatokpllinen vaatteita ja leluja,sekä toinen laatikko piirustuksia. Ja tietysti vauvakirja.
PoistaSulosia muistoja ❤️
VastaaPoista♡
PoistaUpee sarja. Miten nukkukampa toimi?
VastaaPoistaSarjassa olisi vielä sunkin taidetta! Nukkukammalla kammataan, kunnes kohde torkahtaa ;)
PoistaKissa on liikuttava. Muistot tarrautuu tavaroihin kyllä aika tiukkaan..
VastaaPoistaNäin on.
PoistaTietyt tavarat hellii sielua ja yllättävän paljon niihin on tunnesiteitä.
VastaaPoistaTuolista tuli todella upean näköinen !
Kiitos! Muistoja näissä kyllä on.
PoistaLempeitä muistoja ja niistä pitää iloita.
VastaaPoistaJust näin. Onneksi muistoissa on hyvät hetket.
PoistaVoi kuinka liikuttavia dokumentteja ja muistoja. Ihanaa, että nukkukampakin löytyi.
VastaaPoistaNukkukampaa hain minäkin jo pari kertaa, onneksi lopulta onnistui.
PoistaIhania muistoja. Omat vanhempani ovat siivonneet muutoissaan kaikki muistot roskiin. Minä olen säilyttänyt meidän lasten piirustuksia ja askarteluja ja niitä on kiva silloin tällöin katsella.
VastaaPoistaHih olisin kyllä tyytynyt vähän vähempäänkin tavaramäärään, kuin mitä nyt on edessä....
PoistaHienoja muistoja vuosien takaa.
VastaaPoistaNäistä tulee hymy huulille.
PoistaIhania muistoja. Se on jännä, miten ne rakkaimmat esineet ovat usein sellaisia, jotka eivät sinänsä ole niin arvokkaita, mutta niihin liittyy jotain niin tärkeää. En muista isäni isästä muuta, kuin että hän tarjosi aina leijonakarkkeja peltirasiasta. En edes tykännyt karkeista, mutta se oli aina tärkeää, että vaari niitä tarjosi. Peltirasia on itselläni tallessa ja näin muistuttaa aina hänestä...
VastaaPoistaIhana muisto sulla.
PoistaKoskettava postaus <3 Muistot ovat tärkeä osa surutyössä ja tulevaisuuden rakentamisessa. Omaan 'Lataamooni' olen kerännyt rakkaimpieni muistoesineitä. Toisinaan kutsun kasvihuonettani menneisyyden huoneeksi.
VastaaPoistaPuutarhaan on kiva koota muistoja,mä tykkään siellä vähän rähjäisemmistäkin. Lataamo onkin hauska idea ♡
PoistaParhaat ja rakkaimmat muistot taitavat pääsääntöisesti olla jossain pienessä asiassa ja esineessä.
VastaaPoistaMahtavia nuo piirustukset. Pojan hymy tuossa lumiukko kuvassa kertoo kaiken :) Ihania muistoja.
Kuvat on kyllä todella osuvat. Hymyt on korvissa :)
Poista