Petra الب

Petra on kaupunki yli kahdentuhannen vuoden takaa. Kallioihin louhittuun kaupunkiin on käveltävää kolmisen kilometriä, loppumatkan reilun kilometrin pitkä kapea rotko laskeutuu loivasti vanhaan kaupunkiin. Luonnon luoma kanjoni on ahtaimmillaan kapeikoissa. Seinämät ovat koko matkan pystysuorat, korkeimmillaan 80 metriä, ja luonnon suuren käden ihmeellisiin muotoihin kovertamat vaihtelevissa ruosteen, roosan, vihreän, sinisen sävyissä. Kanjoni, Siq, on ajoittain vilkas väylä, kavioiden kapse kaikuu seinämistä, kun matkailijoille kyytiä tarjoavat ratsumiehet ja kärryjen ajajat karauttelevat edestakaisin.

Tarunhohtoinen Petra on yksi maailman seitsemästä uudesta ihmeestä., jonka kautta idän ylellisyystuotteet silkki, mausteet ja suitsuke kulkivat aikanaan tehden Petrasta merkittävän kauppakeskuksen ja karavaanien huoltopaikan. 

Kun kulkee kanjonia laaksoon, eteen avautuu punahehkuinen rauniokaupunki. Siellä on Nabatealaisten kuninkaiden hautoja, kallioon louhittuja temppeleitä ja varhaisbysanttilainen basilika.  Aavikon hiekkainen tuuli on syönyt kuninkaiden hautoja, mutta edelleen ne kertovat vainajien palvonnasta. Monet temppelit palvelivat kirkkoina ja luostareina Bysantin aikaan. Perinteisesti luolissa asuivat beduiinit, mutta nykyisin Petrassa ei ole lupa heidänkään enää majoittautua. Beduiineille on rakennettu uudet kaupungit.

Tunnetuin nähtävyys Petrassa on vuorenseinämään hakattu palatsimainen aarrekammio, jossa kerrotaan sijainneen ennen nabatealaisten salaisen aarteen. Täällä seikkaili myös Indiana Jones elokuvassaan The Last Crusade. Monessa muussakin elokuvassa tuo palatsi näkyy. 

 

  

 Jo pelkkä kanjoni riittäisi nähtävyydeksi, mutta kun parinkymmenen minuutin kävelyn jälkeen kiviseinät väistyvät, ei voi kuin huokaista. Edessä on Petran kaunein rakennus, Al-Khazneh . Roosaan kallioseinämään kaiverrettu monumentti oli alunperin kuninkaan hautakammio, myöhemmin temppeli

 

Sveitsiläinen Burckhardt koki varmaan elämänsä yllätyksen vuonna 1812, kun hän löysi Jordanian eteläisessä autiomaasta Petran muinaisen kaupungin. Antiikin kahdeksas ihme oli ollut länsimaiden tietoisuudesta kadoksissa 1300-luvulta lähtien, vaikka sinne ovat jättäneet jälkensä Raamatun Mooses ja Aaron.

 

Paluumatka hevosvankkurikyytiin  on jo maksettu (kuitti yllä) ja
vilkaisemme viimeisen kerran Petran aarrrekammioon.