Gibralfago, Málaga

 

 

Aina ei ihan kaikki mene putkeen. Laitoin jo kotona navigaattoriin muistiin sellaisia kohteita, joissa haluaisin käydä. Kun ajoimme kohti Málagaa, loppui kännykästäni virta joten navigaattori kuoli. Meillä ei ollut paperikarttaa kuin aivan pieni opaskirjan karttasivu. Tarkoitus oli poiketa Rooman valtakunna aikuisella Alcazaban linnakkeella, Gibralfaron- linnakkeella, Picasso-museossa ja ehkä Tuomiokirkossa. Opasteista huolimatta Alcazabaa ei löydetty ja Gibralfaro oli monen mutkan takana, sinne saavuimme lopulta vartti sisäänpääsyn jälkeen. Mutta eipä haitannut tuo, hienointa tuossa Majakkakukkulassa on maisemat jotka levittäytyvät muureilta eteen. 

 

 

Tämän alemmaksi en sitten uskaltanut polkua laskeutua. Sydämentykytys ja käsienhikoilu pakottivat kääntymään takaisin ja sovimme, että odottelen ystävääni autolla.

Aurinko laski ja istuin pimeydessä lukien opaskirjaa, joka sanoi että polkua alas ei suositella jyrkkyyden ja siellä vaanivien ryöstäjien vuoksi. Ystäväni oli siis polulla edelleen ja mulla ei ollut edes kännykkää! Onneksi vain vartin odottelun jälkeen hän palasi ehjänä autolle. Alcazabaan emme enää ehtineet, mutta kaupungilla pyörittiin vielä hyvä tovi. Oli sunnuntai-ilta ja kaupunki täynnä ihmisiä. Tavaratalo sulki oviaan vasta klo 22.20 ja me aloimme suunnistamaan kohti majapaikkaa -ilman karttaa. Kännykän autolaturi oli jäänyt kotiin.