rannelämppärit ja pipo

Löysin Dublinista paria ihanaa lankaa ja tämä ensimmäinen, jonka nyt olen saanut jalostettua, koostuu merinovillasta 50% ja silkistä 50%. Aikas ihana lanka, käsinvärjätty Kalamata-väriin eli tummien oliivien maailmassa ollaan. Meikäläiselle mustanpitäjälle siis aikas rohkea ja värikäs valinta, eiks vaan ;)  Mutta mennään kuviin:

 

Käytän usein rannelämppäreitä, koska fibromyalgia särkee herkästi viileitä ranteita. Tein käsivarsiosuudet neuloen sileää neuletta, sitten molempiin päihin virkaten pienet puolipyörylät ja lopuksi mustalla villasilkkilangassa vielä isommat härpäkkeet ranteisiin.

 Pipon tein loppulangasta, yksi 100g vyyhti kun oli käytössä. Pipon ohjeena katsoin vähän tätä, mutta muokkasin sitten melkoisesti kuitenkin ja tein paljon pylväitä, koska tämä pipo tulee sisäkäyttöön, niin kulkee sitten ilmakin paremmin päässä. Ja toisekseen lankaa ei ollut enempää käytössä.

Kuten kuvasta näkyy, pipo lörpöttää rennosti ja tänne saa hiukset kätkettyä, jos ei huvita niitä laittaa tai jos muuten vaan pipotuttaa. Jessen lempilelu on tämän langan vyöte, persoonalliset on koristelut.

Pipoon mätsäävät kissakorvikset on lahja ystävältä ja taustalla näkyvän taulun on maalannut Noora Svärd.