Kielletty kaupunki

Suurena Kiinafanina piti uusi Vapriikin näyttely päästä katsomaan heti tuoreeltaan. Mukaani sain houkuteltua Husbendin lisäksi myös Pojan ja Tyttönsä. Kielletty kaupunki -Elämää Kiinan keisarien hovissa- näyttely on avoinna 01.10.2017 asti.

 

 Keisarin velvollisuuksiin kuuluivat lukuisten esi-isien palvontaan ja vuodenkiertoon liittyvien rituaalien suorittaminen. Rituaaleihin kuuluvien asusteiden ja varusteiden tuli olla oikean värisiä. Musiikkia soitettiin pronssikelloilla ja kellopeleillä. Rituaalien ja juhlien esineet koristeltiin onnea tuottavin kuvioin, sekä buddhalaisuudella että taolaisuudella oli kahdeksan onnensymbolia. Persikat merkitsivät pitkää ikää, lepakot onnea ja numero kahdeksan vaurautta. Symbolit olivat merkityksellisiä myös jokaisen kiinalaisen elämässä.

Qing- dynastian (1644-1911) keisarit olivat tiibetinbuddhalaisia, mutta tukivat myös muita kiinan uskontoja; universaaleina johtajina myös taolaisuutta, islamisuskoa ja kristittyjä.

 

Soitin, nefriittiä

Riippuva kellosoitin

Buddha kullattua pronssia esittää taivaallista Amitabha
duddhaa, joka edustaa valoa ja loistoa. Amitabha liitetään
pitkäikäisyyteen.
Posliinistupa 1700-1800 lukujen vaihteesta.
Kultainen mandala 1700-luvulta on maailmankaikkeuden
symbolinen kuva.

Korokepohjakengät puuta, puuvilla, silkkiä ja lasihelmiä. Naisten sidotut jalat
olivat vaurauden ja yläluokkalaisuuden merkki. Mantsunaiset eivät saaneet sitoa
jalkojaan, sipsuttelua jäljiteltiin kukkaruukkukengillä.

Ranteessa käytettävä rukousnauha agarpuuta, sormus jadea. 1644-1911.

 Useimmilla Qing- dynastian keisareilla oli lukuisia vaimoja, mutta vain yksi keisarinna kerrallaan. Jalkavaimot olivat eri arvoluokista, keisari Qianlongilla oli yli 40 puolisoa. Keisari valitsi seuralaiset tietyllä järjestelmällä, jos jälkeläistä toivottiin niin nimet ja päivämäärät kirjattiin. Etenkin poikalapsen synnyttäminen paransi naisen asemaa hovissa merkittävästi. Naisen asema hovissa oli epävakaa, palvelusneidot kohosivat jalkavaimoiksi, jotka saattoivat edetä puolisoiksi, mutta paikkansa saattoi myös menettää. Armoton kilpailu määritteli nokkimisjärjestyksen: ruoka, astiat, asut ja korut. Esineet olivat keisarin omaisuutta. Jotkut naiset saivat enemmän vapauksia, pääsivät jopa pistäytymään Kielletyn kaupungin ulkopuolella.

Yksityiskohta kellosta, jossa on erilaisia toimintoja

,

Seremoniahaarniska ja kypärä töyhdöllä.

Kultaleimasin Taivaan pojan aarre. Jadeleimasimessa on tekstit sekä kiinaksi,
että mantsuksi. "Kunnioita taivasta, tottele esi-isiä, kerää ympärillesi hyveellisiä
ihmisiä, rakasta kansaasi."

 

Muodollinen seremonia-asu (1736-1795) Chaofu, jota käytettiin kaikista
juhlavimmissa tilaisuuksissa ja seremonioissa.
Kaksiosaisen asun hameosa on muistutus mantsukulttuurista,
jossa hevonen ja ratsastaminen olivat tärkeitä. Kookas kaulus on piling.
Vain keisarilliset henkilöt saivat käyttää keltaista väriä vaatteissaan!

Keisarilla oli monia rooleja. Taivaan poika oli Kiinan pääväestölle jumalallisen vallan edustaja maan päällä. Keisari oli sotilasjohtaja, valtiomies, lainsäätäjä ja ylin tuomari. Keisari tuki monia uskontoja, ja suoritti lukemattomia seremonioita. Qing-keisarit valitsivat itse seuraajansa, mistä seurasi kova kilpailu.

Teekannu, kultaa.

Näyttely on kerrassaa taidokkaasti koostettu ja esineet ovat upeita. Tunnelma, jonka esineet, tarinat ja musiikki loivat, toivat niin mieleeni Kiinan, että kuvittelin jo tuoksutkin tuntevani. 

Palasin omiin matkamuistoihini, joita voit blogista käydä tästä linkistä kurkkimassa.