Supercinot maistelussa

 Pääsimme Ipanoiden Leenan kanssa maistelemaan Wayne´s Coffeen uutuuksia, Supercinoja. Uusien juomien taustalla on filosofia siitä, että  ilmastonmuutoksen vuoksi kahvin kerääminen vaikeutuu. Uudet juomat, Supercinot, ovat ympäristöystävällisiä ja terveellisiä sekä herkullisia. 

Onko näin?

Matcha Supercino on veganiinen, laktoositon ja gluteeniton.
Yksi kupillinen sisältää 137 kertaa enemmän antioksidantteja kuin vihreä tee.
Juoma sisältää vain matchajauhetta ruokosokeria ja kookosmaitoa.

Punajuuri Supercino sisältää punajuurijauheen lisäksi kanelia ja kookosmaitoa.
Nitraattipitoinen punajuuri  auttaa lihaksia rentoutumaan. Juomassa on runsaasti  antioksidantteja.

Hamppu Supercino sisätää valtavasti proteiinia.  Juoma  sisältää myös kaakaota,
jossa on paljon antioksidantteja. Lisäenergiaa  kylmäpuristetusta kookosöljystä,
jonka rasvahapot vaikuttavat ruuansulatuksen toimivuuteen.

Jooga Supercino auttaa rentoutumaan. Se pitää stressin ja lihaskrampit loitolla.
.Juoman sisältämä Graviola on todella vitamiinirikas ja se sisältää runsaasti rautaa,
fosforia, kalsiumia, sekä A- ja B -vitamiineja. Kuppi Jooga Supercinoa sisältää
100% hyödyllisiä terveysvaikutteita; Graviolaa, kurkumaa ja kookosta.

 Leenan ja mun yhteinen suosikki on maultaan raikkain Jooga. Leena tykkäsi seuraavaksi eniten punajuuresta, minä ehkäpä hampusta. Machakin oli hyvää mielestäni, mutta hiukan ruohomaisen makuista.  Punajuurijuoma käy hyvin myös pikaisesta lounaasta tai välipalasta. Proteiinipommi hamppujuoma on maultaan hyvin kaakaomainen. Kaikki siis hyviä tavallaan. Juomien koostumus on mukavan täyteläinen, cappucinomainen. 

Kuppiarmeija maistelun jälkeen ;)

Juomat maksavat 4€ kupillinen, eli hinta on hyvin kohtuullinen.
Meikäläisen toive on, että nämä jäisivät valikoimaan. Wayne´s Coffee Lielahti on muutaman kilometrin päässä kotoani, joten siksi olen aidosti kiinnostunut. Siellä kun tulee poikettua.

Uskaltaisitko maistaa moista kahvin sijaan?

Mikä maku kiinnostaa eniten?

ystävänPäiviä ja kevättä

Vietin viikon Kangasalla, Tampereen kupeessa ystäväni luona. Ulkoilimme yhdessä mm Vesijärven rannalla. Pilkkijät ovat siellä vielä jäällä, kuva on reilun viikon takaa.

 Kääpiösnautseri Olga tykkäsi juosta viipottaa jäällä ihan vapaana.

 Seuraavana päivänä näimme joutsenet vastapäisellä rannalla. Ääniäkin kuului, mutta kännykkään en onnistunut tallentamaan yhtään lintua.  Keväisen fiiliksen silti saimme. Jää oli niin pehmennyt pinnasta, että Olgakaan ei sinne enää juoksentelemaan mennyt.

Viikon aikana laittelin ruokaa, tiskailin ja pidin Päiville seuraa. Rintasyövän sytostaattihoidot ovat hänellä edenneet toiseen osaan, eli CEF-hoitoon. Kyttäsin myös pahoinvointia ja muita oireita, sekä muistuttelin sivuoireiden lääkityksistä. Muuten elimme ihan tavallista arkea. Oli mukava jutella ihan rauhassa hyvän ystävän kanssa. Positiivinen ja luottavainen elämänasenne kantaa, näin uskon.

Eksottisen koiraeläimen, eli Olgan kanssa kävin kävelyllä kolmasti päivässä ja se teki mulle todella hyvää. Viikko yhdessä oli monella tapaa antoisa, mutta olisipa sen voinut ilman syöpäpirulaistakin viettää ;)

 Kotiin tultuani olin niin keväisellä mielellä, että oli pakko vähän laittaa kukkia etupihalle. Ja tietysti harjata kivetykset samaan syssyyn.

Pienestä sitä on ihminen iloinen!

Kyllä nämä kevään ekat kukat piristävät kovasti ja tuovat luottamusta lähestyvästä kesästä.

Kukoistava keidas. Pihan ja parvekkeen uusi loisto

 Juuri ilmestynyt Kukoistava keidas -puutarhakirja on koottu Viherpiha-lehden artikkeleista. Kaikki postaukseni kuvat on valokuvia kirjan sivuista.

Ensimmäisessä osiossa pähkäillään erilaisten haasteellisten tonttien kaunistautumista, toinen osio keskittyy hankalien olosuhteiden hyödyntämiseen. Vaikka kovin suurta lajikirjoa kirjassa ei esitellä, keksin omaan puutarhaani muutamia uusia perennoja ihan pakollisia hankintoja. Tunnelmakuvat herättelevät suunnitteluinnostustani talviunilta tehokkaasti.

 

 Kirjassa vinkataan eri ilmansuunnissa parhaiten viihtyvät kesäkukat ja saan kirjan ispiroimana tehtyä alustavat suunnitelmat kesäkukkahankinnoista tulevalle kesälle ;) Jos joku kummastelee aikaista suunnittelua, niin kerrottakoon että mulle tämä on jo tavallista myöhäisempää. Voin toki joustavasti muuttaa ajatuksiani ja aina löydän myös jotakin yllättävää, mitä puutarhaan lisään. Yritän pitää kesäkukkahankinnat kohtuudessa, suunnittelu tukee tätä.

 

Kirjan kolmas osa keskittyy kukkapenkin rakentamiseen, sekä ohjeistaa mm. marjapensaan säleikkökasvatukseen.

 Sokerina pohjalla kirjassa on neljäs osio, jossa on kierrätys, nikkarointi ja tuunausvinkkejä.

 

Kirjaa on jaettu lehden lukijoille myös tilauslahjana, itse sain tämän kustantajalta arvosteltavaksi. Parasta Kukoistava keidas -kirjassa on sen monipuolisuus, tällä sain itseni todellakin heräteltyä tosissani tulevaan kesään. Kirja on hyvin käytännönläheinen ja sopii sekä uuden rakentajalle, että puutarhaa kunnostavalle.
* Muoks linkki Versoja Vaahteramäeltä -blogiin, jossa arvotaan tämä kirja*

Luin aamulla uutisen, että etelä-Suomessa terminen kevät on saavutettu. Sitä käännekohtaa odottelemme täällä Tampereen seudulla. Onhan huomenna myös kevätpäivän tasaus, jihuu :)

Toivottelen vielä kaikille hyvää tasa-arvon päivää.

ryhmäkuva!

Monta monituista kertaa olen kuvannut ja yrittänyt kuvata meidän kissanelikkoa. Aikas haasteellista puuhaa. Eräänä kauniina päivänä kaikki neljä pummasivat yhdessä ruokaa asettuivat ryhmäksi kuvausta varten. Yksi kuva kymmenestä on sellainen, missä kaikki ovat suunnilleen tarkkoina. Se on tässä.

 Ei ole häävi, tiedän. Kiireesti napattu kännykällä ja ilmeet ihan nuivat. Vielä saa jatkaa kuvausta kerran jos toisenkin, jos tahtoo kivempia ilmeitä.

Meidän pitkätukat tän poseeraamisen kyllä yleensä osaa.

Mutta Bélan musta turkki ja Nipsun villi luonne on sitten vaikeampia paloja.

Tavoitteena saada kiva ryhmäkuva jouluksi. Tai sitten pitää opetella kuvien muokkausta...

jo näkyy...

.. jo kuuluu, jo tuntuu!

Tänään cation aurinkohyllyltä on bongattu Béla.  Kevät on täällä.

joko näkyy?

Joko näkyy, joko näkyy?!

Joko tuoksuu, joko tuoksuu?!

Ei ole kevättä vielä meillä, vaikka niin odotetaan. Kuinkas teillä, joko on merkkejä?

viimeinen ilta Pariisissa; Invalides, Eiffel ja Latinalainen kortteli sekä 💓 bonuskuvia

Yllä, ensin Invalidikirkko jonka jälkeen Eiffel-tornia lähistöineen. Shakespeare and Company on kuuluisa kirjakauppa, josta ajattelin tehdä suurimuotoisen puutarhakirjahankinnan. Eivät myy puutarhakirjoja. Mutta kaikkea muuta ja ihanaa siellä on, tämä kirjakauppa on elämys! 

Alla. Viimeisenä illalla palattiin lähtöpisteeseen juomaan kirroyalit. Täällä Latinalaiskorttelissa on ruokapaikkoja vaikka minkälaisia ja ihmisiä aina tungokseksi asti, yötä päivää.

15 vuotta sitten Husbendista tuli Husbend 💓

Tai oikeastaan se tapahtui paljon myöhemmin, kun olin vahingossa kirjoittanut blogiini Husbend ja Saila sille lapsukselle blogin kommentissa kihersi. Siitä alkaen olen ihan tahallani kirjoittanut Husbend <3 

Koska tänään on hääpäivämme, laitan tähän bonuksena kuvia edelliseltä Pariisin reissulta, jolloin vietimme 1-vuotis hääpäivää.  Kuvien laatu on kyllä järkyttävä ollut silloin 14 vuotta sitten.

Merci ja kiitos, kun olit mukana reissulla. Tämä oli viimeinen Pariisi-postaus tällä erää.