sunnuntain tapahtumia ja messulippujen arvontavoittajat

Eilen sunnuntaina meillä juhlistettiin pienesti isänpäivää, pienesti siksi koska Unkarissa juhlapäivää ei ole ja mun isääkään ei enää ole. Kisukit kuitenkin isukkia muistivat, jokainen poika antoi samanmoiset bokserit ;) Aamupalan jälkeen pakkasin kisukki-isukin autoon ja suuntasimme kohti Raumaa. Matkalla, Kiikan kohdalla, pysäytti suurin koskaan näkemäni joutsen jengi. Satojen joutsenten kokoontuminen oli vaikuttava näky.

Isukki pääsi lounaalle popup-ravintola Mummun Pilkkumiin, jossa kyllä kuvasin, mutta kuvat jo kadotin mystisesti. Ruoka oli hyvää, jouluista ja juhlavaa, ja sitä oli riittävästi! 

Takaisin autoon ja suunta kohti Poria. Siellä sukulaiset jo odottivat. Eli monesta kissa- ja puutarhablogista tuttu porukka, Leena ja ipanat (joista yksi vähän isompi). Puutarhakierros tehtiin ja suorastaan jouluiseen tunnelmaan pääsin. Talventörröttäjät, kynttilät ja muu rekvisiitta on kovasti mieleeni. Sekä ne lämmittävät portviinilasilliset.

Take some time to enjoy. Joo ja kesemmällä lisää.

En tiennyt, että lumikärhö voi olla näin kaunis kuivana.

Heinät, tykkään tietysti!

Sitten tärkeeseen asiaan, eli kissoihin. Leenan porukkahan on meidän Jessen kummeja ja Mini sekä Missy Jesselle sukua, samoin Gebsu ja Papu keskenään. Joten sukulaisiahan me kaikki sitten ollaan, noin niinkuin kissojen kautta. Keväällä näyttelyssä kun nähtiin tyttöpennut, me omittiin ne heti ja voipi olla että se vaikutti myös Jessen meille tulemiseen jonkun verran.Oli huikea tunne nähdä itämaisia kissoja, on ne niin tuttuja puikulapäineen äänineen. Kuvat eivät tuo oikeutta, valo loppui.

Missy

Mini

Papu

Lämmin kiitos vieraanvaraiselle isäntäväelle <3

Lopuksi Kädentaidot -messujen arvonnan tulokset; voittajia tällä kertaa Hanne, nimimerkki Emman mamma ja Eeviregina, joka nappasi myös edellisen arvontani voiton :) Onnea kaikille, laittakaa yhteystietoja pian niin saan liput postiin. Kiitos kaikista kivoista messukommenteista ja siellä ruuhkassa ehkä tavataan.

ps. läppärin elvytys onnistui, mutta fontti ja näkymä muutenkin on vähän outo ruudun tällä puolella....

Kädentaitomessut

Ensi viikonloppuna on yksi vuoden kohokohta, Tampereen Kädentaitomessut.  Suuntaan paikalle perjantaina perinteisesti kahden Akka-ystäväni kanssa ja tiedän jo etukäteen päivästä tulevan huikea. Päivän kuulumisia saat lukea myös blogista ja kuvia näet reaaliajassa instassa.

Sain blogiini arvottavaksi kolme pääsylippuja, arvon ne jo maanantai-iltana jotta ehdin postittamaan perille hyvissä ajoin. Eli yksi 14€ arvoinen lippu per voittaja lähtee postiin tiistaina.

Kerro kommentissa, oletko Kädentaidot-messuilla käynyt ja mitä messuilta erityisesti odotat. Yksi arpa jokaiselle osallistujalle. Onnea kaikille arvontaan!

Ps. Läppäri nyt näytönohjaimen aiemman version testauksessa, saas nähdä tuleeko siitä enää toimiva.

Jesse ja ensilumi

Lunta on saatu myös meille, mutta aikas pienessä määrin. Sen verran kuitenkin, että Jesse pääsi hiukan tuntumaa ottamaan.

Jesse eilen ekaa kertaa lumessa kahlaamassa, ei suju ihan kuin Strömsöössä eikun Naukulassa...

Läppärini on taas päivitystiltissä, joten kännykällä mennään. Videosta kiitos Husbendille. 

kukkasipulihommat

Tämäkin tärkeä tieto on jäänyt kirjaamatta, kauheeta, mitenkäs sitä edes osaisi keväällä olla jos ei tietäisi keitä ihanuuksia odottaa! Tänä syksynä laitoin, kahdesta tilauksesta huolimatta, maahan aikas vähän sipuleita mutta sitäkin harkitumpia. Sain näillä kolme mukavaa selkäystävällistä sipulinjemmaussessiota. Kukkasipulit lupaavat kevättä ja sehän on hyvä, eiks vaan?

Nämä unkarinsinililjan sipulit sain yllärinä Sailalta, lämmin kiitos <3 Koitin taannoin puutarhabloggaritapaamisessa hankkia tätä taimena, tuloksetta. Seuraavaksi tapasimme kissabloggaajaporukalla ja Saila sai mut yllätettyä. Selväähän on, että puutarhaani kuuluvat etuoikeutetusti kaikki Unkarin tai Transylvanian kasvit.

 Viinilaukat pääsivät goottipuutarhaan, viime vuotiset kun eivät menestyneet. Pallerolaukat jemmattiin Afrikka-penkkiin, joka onkin oikea kasvien sekamelska nykyään. Crocukset tulivat kaupan päälle.

 

 Viimeisellä kerralla vuorossa tulppaanit.

 

Liljatulppaanit menivät kuupuutarhaan samanmoisten seuraksi. Vaalea vihreäraitainen on aina asunut kasvihuoneet sivussa, sinnehän nämäkin menivät. Ja samoin suurin osa musta-valkoisia sekoituspussista. Harmi vaan, että kaikki ei mahtuneet ja osa päätyi Afrikkaan. Mutta iköhän ne siellä viihdy ihan sopuisasti.

Melkein tekisi mieleni nyt hankkia vielä lisää, (varsinkin, kun olen saanut tiedotusta Ipanoiden Leenan tulevasta kevätkukkamerestä) mutta koitan pysyä päätöksessäni -vaikka keväällä katuisin. Ompahan ihana syy vierailla rikkaammissa puutarhoissa.

parin viikon takaa

Nyt, kun puutarhaan on saatu sekä pakkasta, että vähän lunta, näyttävät nämä kuvat niin suloisen kesäisiltä. Tässä siis puutarhan tilanne lokakuulla, juuri ennen syyssiivousten alkua, eli lehtiä sun muuta löytyy runsaasti. Mutta niin löytyy kukkia ja värejäkin!

 Näillä kuvilla on hyvä palauttaa mieliin, miten pitkään puutarhastelusta voikaan nauttia. Joskus erehdyn ajattelemaan, että kesäaika on kovin lyhyt, mutta eihän se onneksi ole totta.

Tämä allaoleva kaksikko sen sijaan kummastelee muuttuvaa maisemaa.

pahviloora

Mamman joululahjahankinnat ovat vihdoin päässeet kunnolla vauhtiin. Suunnitelma on valmiina ja monta lähetystä saapui tänään. Kissojen mielestä parasta on tietysti kaikenmoiset pakkausmateriaalit, erityisesti pahviloorat. Jesse omi heti yhden laatikon itselleen.

Kukkuu! Tää on mun loora.

Mun. Katsoa saa kaikki, muttei koskea.

Sinäkin Brutukseni eikun Nipsuseni. Älähän koske.

Annan tassua, jos vielä kosket! Mun.

Huhuu! Kuka tulis vielä katsomaan mua? Tylsää...

Viime vuonna oli talouden kaikki joulumuistamiset täydessä valmiudessa jo lokakuussa, ihan samaan ei siis tänä vuonna päästä, mutta ihan hyvissä ajoin kuitenkin.

Olisi kiva tietää, olenko aikainen.  Laitatko sinä joululahjoja ja jos, niin milloin?

Reuharinniemen lapinrauniot

Kuukausi on jo vaihtunut marraskuuksi, mutta tässä vielä lokakuun viimeisen päivän kävelyretken tunnelmia. Kohteena Reuharinniemen lapinrauniot Tampereella, aika lähellä kotiani eli tuttu kohde.

tuntematon kalastaja

 Täällä Reuharinniemessä sijaitsee kaksi lapinrauniota. Allaolevassa kuvassa on niistä isompi lapinraunio, joka on muodoltaan pyöreä ja kooltaan noin 7 x 7 metriä ja sen korkeus on noin ½ metriä. Tähän hautaröykkiöön on haudattu kaksi tai kolme ihmistä. Röykkiö ajoittuu rautakauden lopulle, vuosien  vuosien AD 708 – 883 välille.

aurinko laskee, tällä puolella niemenkärkeä maisema kultautuu

Teisko tuolla Näsijärven vastarannalla

saarten välistä pilkottaa kaupunki

Lielahden tehtaiden piiput erottuu auringonlaskusta

Pispala lahden toisella puolella

Paikassa on aivan erityinen tunnelma, kuin historia olisi läsnä. Onneksi oli kamera mukana, oli hieno päivä ja juuri paras ajankohta kun valaistus näin vaihteli. Syksyssä on kauneutta ja voimaannuin tällä kävelyllä.