Petra on kaupunki yli
kahdentuhannen vuoden takaa. Kallioihin louhittuun kaupunkiin on
käveltävää kolmisen kilometriä, loppumatkan reilun kilometrin pitkä
kapea rotko laskeutuu loivasti vanhaan kaupunkiin. Luonnon luoma kanjoni on
ahtaimmillaan kapeikoissa. Seinämät ovat koko matkan pystysuorat,
korkeimmillaan 80 metriä, ja luonnon suuren käden ihmeellisiin muotoihin
kovertamat vaihtelevissa ruosteen, roosan, vihreän, sinisen sävyissä. Kanjoni, Siq, on
ajoittain vilkas väylä, kavioiden kapse kaikuu seinämistä, kun
matkailijoille kyytiä tarjoavat ratsumiehet ja kärryjen ajajat
karauttelevat edestakaisin.
Tarunhohtoinen Petra on yksi maailman seitsemästä uudesta ihmeestä., jonka kautta idän ylellisyystuotteet silkki, mausteet ja suitsuke kulkivat aikanaan tehden Petrasta merkittävän kauppakeskuksen ja karavaanien huoltopaikan.





Kun kulkee kanjonia laaksoon, eteen avautuu punahehkuinen rauniokaupunki. Siellä on Nabatealaisten kuninkaiden hautoja, kallioon louhittuja temppeleitä ja varhaisbysanttilainen basilika. Aavikon hiekkainen tuuli on syönyt kuninkaiden hautoja, mutta edelleen
ne kertovat vainajien palvonnasta. Monet temppelit palvelivat kirkkoina
ja luostareina Bysantin aikaan. Perinteisesti luolissa asuivat
beduiinit, mutta nykyisin Petrassa ei ole lupa heidänkään enää
majoittautua. Beduiineille on rakennettu uudet kaupungit.
Tunnetuin nähtävyys Petrassa on vuorenseinämään hakattu palatsimainen aarrekammio, jossa kerrotaan sijainneen ennen nabatealaisten salaisen aarteen. Täällä seikkaili myös Indiana Jones elokuvassaan The Last Crusade. Monessa muussakin elokuvassa tuo palatsi näkyy.



Jo pelkkä kanjoni riittäisi nähtävyydeksi, mutta kun parinkymmenen
minuutin kävelyn jälkeen kiviseinät väistyvät, ei voi kuin huokaista.
Edessä on Petran kaunein rakennus, Al-Khazneh .
Roosaan kallioseinämään kaiverrettu monumentti oli alunperin kuninkaan
hautakammio, myöhemmin temppeli
Sveitsiläinen Burckhardt koki varmaan
elämänsä yllätyksen vuonna 1812, kun hän löysi Jordanian eteläisessä
autiomaasta Petran muinaisen kaupungin. Antiikin kahdeksas ihme oli
ollut länsimaiden tietoisuudesta kadoksissa 1300-luvulta lähtien, vaikka
sinne ovat jättäneet jälkensä Raamatun Mooses ja Aaron.
Paluumatka hevosvankkurikyytiin on jo maksettu (kuitti yllä) ja
vilkaisemme viimeisen kerran Petran aarrrekammioon.