kaksi Gebsumaista vuotta

Gebsu lokakuussa 2010, kotiinmuuttopäivänä

Gebsu, Jalecat´s Game Boy syntyi tasan kaksi vuotta sitten eli 15.07.2010 Hyvinkäällä.

Gebsu 11 vkoa; tule Pirkko hakeen mut kotiin!

Olin joitakin aikoja seurannut pitkäkarvaisten itämaisten kissojen kuvia ja kun tämä Jalecat´s  pentue  syntyi, huomasin palaavani kissalan sivuille aina uudestaan ja uudestaan.


 Hiljakseen pennut varattiin, mutta se suosikkini Gebsu oli aina vain vapaana. Kuvissa pentu tuntui huutavan jo että "tule Pirkko hakeen mut kotiin!"

Ja kaiken lisäksi Kissalan Leena kertoi pennun olevan aivan special-ihana luonteeltaan...

Niinpä sitten reissusta paluumatkalla kävin katsomassa pentua ja eipä muuta kuin nopeat puhelut Husbendille että nyt meille tulisi kissa, ja pian Gebsu olikin jo kotona sulattaen myös isukin sydämen välittömästi.

Gebsu 3kk, pesulla

Mamman pikku apulainen 1

Gebsu 5kk, teki ilmalennon Pojan lampunvarjostimen kanssa

Kissakolmikkomme lämminvesivaraajan päällä

Söpö vatta

Aurinkokylpylä

Mamman pikku apulainen 2

Kasa tassuja ja häntä

Béla isoveli kainalossa

Gebsu 9 kk

9 kk

Mamman pikku pyykkäriapulainen

Isukki ja isukin kissa puutarhassa 2011

Puutarhassa 2011

Keväthommissa, huhtikuu 2012

Isukin kanssa aamujukurttia, ihan joka aamu

Ja isukin kainalossa unessa

Saunassa

NAMIA!

Tässähän minä, kiltti kisuliini

Itämainen pitkäkarva tunnettiin aiemmin nimellä javaneesi.
Kaunis ja elegantti itämainen pitkäkarva kuuluu kategoriaan IV.
Se on siis puolipitkäkarvainen muunnos itämaisesta kissasta. FIFe hyväksyi Itämaisen pitkäkarvan vuonna 1985, mutta ensimmäinen Itämainen pitkäkarva tuotiin Suomeen vasta vuonna 1990. 
Ensimmäinen hopea itämainen pitkäkarva saapui Suomeen vuonna 2004.

Luonteeltaan itämainen pitkäkarva on juttelevainen, seurallinen ja aktiivinen perheensä kesken. Rotu tulee loistavasti toimeen lasten, muiden kissojen ja koirienkin kanssa. Se rakastaa huomiota ja viihtyy sylissä. Sosiaalisen luonteensa vuoksi se yleensä tarvitsee paljon seuraa ja eläinystävä ei ole sille huono vaihtoehto.

Ulkomuodoltaan eli tyypiltään itämainen pitkäkarva on kevytrakenteinen ja sulavalinjainen. Jalat ovat sirot ja korkeat, vartalo pitkä ja putkimainen. Pää on kiilamainen, profiili suora. Korvat ovat suuret ja avoimet. Mantelin muotoiset, loistavan vihreät silmät ovat vinosti sijoittuneet. Turkki on silkkimäinen ja vartalonmyötäinen sekä erittäin helppohoitoinen. Kaulurissa, hännässä ja "pöksyissä" on pitempi karva. Itämaisen pitkäkarvan ja itämaisen lyhytkarvan erottaa toisistaan vain turkin pituus. Värit ja kuviot ovat samat kuin itämaisella lyhytkarvalla.

(teksti lainattu Jalekattilan sivuilta)

PikkuGebsu ja kissamammansa Isis

kasvihuoneessa

Hetken mietin, että kehtaanko edes blogiini laittaa tämänvuotisia kasvatuksia. Mutta rohkaisin mieleni ja tässä ne ovat, VOILÀ!  Kahdella kuvalla esiteltynä koko tuleva satoni;) Saapi nauraa, se pidentää ikää.

Kirsikkatomaatit jo kukassa!

Paprikat piilossa tomaatinlehtien alla, basilikaa, steviaa.

Jaa että kuinka tässä nyt näin kävi? NO kun mä ostin vähän perennoja messuilta ja maa oli jäässä muualla paitsi kasvihuoneessa ja tuuppasin perennat sinne. JA sitten niitten perennojen paikka ei valmistunutkaan ihan suunnitellusti vaan ne edelleen ovat siellä kasvihuoneessa väliaikaisistutuksessa. Eli kasvihuoneen isoin osa on nyt perennahuonetta!  Ja empä tiedä, ehtisikö vielä joku valmistaimi jotakin tuottamaan, josko ne perennat ensiviikolla menisivät ihan maahan. VINKKEJÄ saapi vinkata, ehtiskö vaikka kesäkurpitsa, JOS taimia sattuu löytään...

Mutta näistä kasvamassa olevista saan kiittää vain ja ainoastaan työkamuani Judea, joka ystävällisesti mulle taimia kasvatteli omin pikku kätösineen. KIITOS! Voisin sanoa, että pelastit viljelykesäni:)

Ja onhan mulla toki ruukkukukkia siellä kasvarissa, kuten uutta suosikkiani pelargoniaa! Tuo tummempi on kyllä luonnossa tummempi ja kauniinpi, vaalea on viimesuven vahinko-ostos.

sadekierros

Mun eka keijunmekkoni terassilla, tykkään!

Ylläri-ylläri, meilläkin sataa. Automaattista kastelupalvelua viimeviikon istuttelujeni jälkeen, ihan kiva :) Paitsi että mikään ei etene, ei hypertuffat, ei kivityöt, ei kaivamiset. Onneksi kesää on vielä paljon jäljellä ja lomaakin reilut pari viikkoa! Ihan kiva on välillä sisälläkin ihmetellä ja laiskotella, nukkua myöhään ja herätä samasta kasasta kissojen kanssa.... Ja tehdä kierros sateessa puutarhassa....Lukea aamuyöhön hyvää kirjaa... Katsella joku leffa... Suunnitella remontteja sisälle...

Nauhukset alkavat jo toipua sokkelihommasta

Keikenmoista nuppua tuuppaa, tässä hostan vaatimaton yritys

Ruukkuliljat tähän unohtui yhtenä vuonna,
siitä on jo monta talvea ja hyvin kukkivat

Tämän kevään liljahankintoja nupuilla ja Bélakin sieltä kurkistaa

Heinistä tykkään, kaikista

Tässä yksi yllättäjäni

kesävierailulla kalastajakylässä

 

Nyt on lepäilty, laiskoteltu ja nautiskeltu ihanaisesta suomen suvesta saaristossa, sekä kalastajia kovasti ihmetelty. Kalassa ei käyty, mutta kalaa on syöty. Ja uitiin, jippii, vihdoinkin!

*klikkaamallahan kuvasarjan saa suurenemaan*

kyllä minä niin mieleni pahoitin....

Maaliskuussa 2012 Patosillalla

Siinäpä se, mukataideklimppi

... kun kävin vihdoin Patosillalla toteamassa että meidänkin 10-vuotishääpäivän  rakkauslukko on sieltä varastettu niinkuin jo pelkäsinkin kun luin lehtijuttuja ja seurasin uutisia ja oon tähän asiaan lopen kyllästynyt ja  YLEn uutislinkki kertoo lisää

...kun sitten kuitenkin vielä ajattelin lisää lukkoasiaa ja että se meidän rakkauslukko on sulatettu osaksi taiteeksikutsuttua metalliklönttiä yhdessä satojen muiden lukkojen kanssa ja se sitten on muka niin hieno ja ikuinen asia joidenkin typerysten mielestä jotka taiteilijoiksi itseään tituleeraavat ja minä en sitten tykkää siitä yhtään eikä myöskään mun mieheni
 
....kun menin vuodatukseen ja olisin linkittänyt sieltä vanhasta blogistani hääpäivän jutun missä lukkoa asennetaan mutta vuodatuksessa on kuvat kadonneet kokonaan mikä nyt ei sinällään ihme ole kun koko vuodatus on ihan huono ja sinne tuli jatkuvasti roskapostiakin niin että mun oli pakko poistaa kommentointimahdollisuus ja sitten vanhatkin kaikki kommentit katosi ja niissä oli sentään niitä kivoja kommentteja eikä niiden kadottaminen ollut yhtään vapauttavaa vaan päinvastoin ne oli hyviä muistoja


...kun taloyhtiön sokkeliremontin takia olen herännyt lomalaiseksi ihan turhan aikaisin jo monena aamuna kun joku sahaa tai sirkkelöi tai painepesee jotakin tai sitten jonkun auto ainakin huutaa ja ennen tämä on ollut niin rauhallinen asuinpaikka että en tuommoseen meteliin ole ollenkaan tottunut vaan pelkästään hiljaisuudesta nautiskellut
 
...kun sokkeliremontin tieltä sivuun siirrettyjen kukkieni paikalle oli eilen lapiotu soraa vaikka nimenomaan sanoin että me itse laitetaan kaikki paikoilleen ja meillä kukat kasvatetaan mullassa eikä sorassa paitsi jotkut kivikkokasvit jotka menestyy sorassakin mutta tässä oli nyt kyse saniasista ja nauhuksista jotka ei kyllä sorassa viihdy

 ... kun nimenomaan siitä sorasta olen halunnut eroon jo ikuisuuden ja me oltiin se kaikki poistettu ja laitettu  tilalle mukulakivetystä ja nyt me joudutaan tekeen taas se sama soranhävityshomma ja hommia on niin paljon että ne alkaa tuntuun jo hommilta eikä enää ookaan mitään kivaa puuhastelua yhdessä puutarhassa vaan hikistä täyttä työtä vaikka muuten mun mielestä kivien asetteleminen onkin ihan kivaa
 
...kun sokkeliremontin takia paikoiltaan poissiirretyt betonilaatat ei meinaa enää mahtua takaisin suosiolla eikä pakottamallakaan ja pakkohan ne laatat on siihen saada mahtuun mistä ne on pois otettukin vai onko tää talo sitten kasvanut kun se sokkeli on korjattu niin siittähän en voi tietää kun kukaan ei mitään kerro ja olisko niitä laattoja ees kuulunu ottaa pois mutta sitten sieltä alta olisi jäänyt korjaamatta ja se olis ollut huono homma niinkuin on kyllä tääkin jos niitä laattoja ei sinne takasin enää saa vaikka kuinka yritetään ja eilenkin me hypittiin yhdessä niitten laattojen päällä ja se kyllä oli siinä välissä ihan hauskaa vaikka oltiinkin molemmat ihan hikisiä eikä ne siltikään alas kunnolla menny vaan vasta sitten kun husbend löi niitä jättikivellä päähän niin johan meni joku mutta vielä jäi tälle illalle puolet laatoista kun sitten tuli yö ja voimatkin loppui ja oli pakko lopettaa

...kun sokkeliremontin takia koko puutarha on kuin kaaos edelleen niinkuin on ollut jo kesäkuun alusta alkaen ja kaikki tavarat on siirretty talon vierustalta käytäville ja kun meidän piha on pieni niin eihän siellä mahdu edes kunnolla liikkuun saatikka että olis mitään puutarhanhoitoa siinä ahtaudessa yrittänyt tehdä ja rikkaruohoa on nyt sitten kaikki paikat täynnä niinkuin perennapenkkikin vaikka sen syksyllä kaivoin kaikki pois ja mukaputsasin viimesenpäälle niin jäikö se toinen pääty sitten kumminkin tekemättä että sitä en kyllä muista mutta rikkakasvia se pukkaa

...kun mun lomasta on jo viikko mennyt helkutin sokkeliremontin suututtamana ja ikkunat on likaset ja kaikki talon seinät ja mun autokin on ihan betonissa ja oikeesti tykkään betonista mutta noin niinkuin jossain muoteissa ja sitten valmiissa esineessä enkä tollain vapaana luikertelemassa joka paikassa mikä on vaikea pestä ja hypertuffatyömaa on siellä kaiken sen sekasorron keskellä eikä sitäkään mahdu kunnolla edes ihaileen

...kun kissat oli käyttäny hiekkalaatikkona talonvierustaa josta oli sen sok#¤%¤#tin takia siirretty puulaatat pois vaikka ne on niin siistejä ne kissat eikä koskaan tee kuin hiekkalaatikkoon niin kait ne sitten kuvitteli että se oli muka yksi iso hiekkalaatikko vaikka siinä ei ollutkaan sitä hienoa vauvantalkille tuoksuvaa kaupan hiekkaa vaan jotain ihan tavallista maanrakennushiekkaa joka sitten haisikin jo sille itselleen eilen kun ne puulaatat siihen päälle vihdoin pääsi takaisin vaikka olihan ne kakat tietysti sieltä jo pois otettu

...kun on hellettä ja kaikkee niinkuin kesäloma enkä ole vielä uinut kertaakaan vaikka tykkään uimisesta ja en edes pelkää kylmiä vesiä kun käyn avannossakin ja aina keväällä kylmiltään jo tosi aikaisin paitsi sitten tänä keväänä kun en käynyt ja sitten en vieläkään ole käynyt

hypertuffa, osa 1

1.  Otetaan esille valikoima pahvilaatikoita.

2. Tarkastajat katsovat, että loorat ovat kaikinpuolin kunnossa.

 3. Valitaan teippausasiantuntija-tarkkailija.

4. Teipataan ulommainen, isoin pahvilaatikko.

 5. Teipataan sisälle pienempi laatikko (joka tässä muodostuu kahdesta laatikosta).

6. Varmistetaan, että laatikoiden välille jää viitisen senttiä tilaa.

7. Sovitetaan sisälle, laatikoiden väliseen tilaan kanaverkkoa.

 8. Kun verkko istuu sopivasti sisälle, sen voi madaltaa laatikon reunan korkeudelle.

 9. Viedään koko homma ulos, terassille.
10. Jätetään laatikontarkastajat ja  teippausasiantuntija sisälle.

11.  Valitaan mukaan ahkera ja voimakas henkilö.

12.Tuetaan pahviloorat ulko- ja sisäpuolelta painavilla tiilillä.

13. Ahkera ja voimakas henkilö kantaa paikalle useita säkkejä betonia ja säkillisen turvetta.

14. Otetaan esille ämpäri, mielellään sellainen mitä on käytetty betonitöihin.

15. Ahkera ja voimakas henkilö kaataa ämpäriin kuivabetonia (3 osaa) ja turvetta (1osa).

16. Työnjohtaja/ suunnittelija kaataa ämpäriin vettä.

17. Ahkera ja voimakas henkilö sekoittaa "puuroa".

18. Työnjohtaja/ suunnittelija hakee jääkaapista siideriä.

19. Työnjohtaja/ suunnittelija hyräilee kannustavasti "strömsö-tunnaria".

 20. Ahkera ja voimakas henkilö annostelee betonimössöä laatikkoon.

21. Työnjohtaja/ suunnittelija varmistaa, että kanaverkko jää laatikoiden keskelle.

 22. Toistetaan kohtia 15-21, kunnes laatikko on täynnä mössöä.

23. Silitellään pintaa, tönitään ja heilutetaan laatikkoa, jotta betoni asettuu paikoilleen.

24. Katsotaan ja ihaillaan tulosta.
25. Todetaan, että Ahkera ja voimakas henkilö sekä Työnjohtaja/ suunnittelija rakastavat toisiaan.

25. Odotetaan muutamia päiviä (aloitetaan odotus saunalla ja pyykinpesulla).

aamuyllätys

Mikäpä olisi ihanampi tapa herätä lomapäivän aamuun, kuin sänky täynnä kissoja -ja kukkia! Ensin tuli olkkarin kesäkukkakimpusta mulle koiranputkea, sitten leinikkejä ja vielä varjoliljan raitainen lehti. Voilá! Lomalaisen kesäinen sänkysomistus by Nipsu The Suuri Sisustaja on valmis!

Katso, mamma, toin sulle kukkia!

Vähän täytyy korjata asetelmaa

Pääsisipä ulos etsimään materiaalia!

Kauheeta mamma, ekkai sää vaan suuttunu?!

Valitettavasti koko kauneudesta kuvaa ei tullut, mutta sentään pari näpsäystä onnistui kun kamera sattui olemaan yöpöydälläni. Kiitos Nipsukkaiseni, ihana aamuylläri!

ps. Nipsun aiemman sisutusjutun löydät tästä linkistä, kliks.