Catacombes de Paris

Husbendin toiveesta vierailimme Pariisin maanalaisissa tunneleissa, eli katakombeissa. Näitä käytäviä riittää jopa 300 km, yleisölle on avattu vajaan kolmen kilometrin reitti katujen alla. Vuonna 1786 aloitettiin miljoonien pääkallojen ja luiden siirtotyö hautasmailta tänne maanalaisiin katakombeihin. 

Ensin jonotimme tunnin verran kadunvarressa sisäänpääsyä. Opas sanoi, että ehkä emme tänä iltana mahdu lainkaan sisälle, mutta riskillä jäimme odottamaan. Lippu luukulta maksaa 12€, etukäteen netistä saisi hintaan 27€ myös varattua ajan. Sisään päästyämme laskeuduimme 130 porrasta alapäin ja kuljimme pitkään kapeaa ja matalaa käytävää eteenpäin. Päätin, että en ajattele missä olen jotta ei ala ahdistamaan ahtaus ja maan alla oleminen ;). 

"Seis! Tämä on kuoleman valtakunta."
Lukee oven päällä ja sitten niitä pääkalloja ja luita riittää silmänkantamattomiin.

Pääkallot ja luut on järjestetty mosaiikkimaisiksi seiniksi, joissa on myös koristekuvioita.

Kuvassa tämä ei näytä juuri miltään, mutta tässä on rakennettu parimetrinen
pyöristetty kulma luista.

Lukematon määrä tälläisiä huoneita.

Pientä viitettä mittakaavasta

"Joka halveksii elämää, ei pelkää kuolemaa."

Vaikuttava ja karmiva kohde, mutta kannatti käydä. Ilma on katakombeissa kosteaa, jossain kohtaa myös maan pinta on märkänä. Lämpötila 14 astetta, eli sama kuin nyt ulkona. Hyvin riitti happea hengittettäväksi. Opasteita englanniksi ei juurikaan ole, tarjolla oli audio-opastus. Mutta onneksi meillä oli jo etukäteistietoa, joten pärjättiin myös ilman. Takaisinpäin tultiin 83 tiukkaa kierreporrasta. Olisin kaivannut välillä lepohetkeä, sen verran henkeen otti että avaavaa lääkettä astmaani katutasossa nappasin.