Mitään ei tapahdu, mitään en ajattele. Paitsi tämän typerän marraskuun päättymistä. Ja helkutin kylkeäni, joka kiusannut kolmatta viikkoa. Kolmasti olen käynyt lääkärillä, kahdesti fysioterapeutilla, verta on imetty ja röntgenillä tutkittu. On heitelty mahdollisuuksia kylkiluiden hiusmurtumista lihaskramppien kautta tiezen syndroomaan. Mutta ei varmuutta mistään. Viime viikon oli töissä kärvistellen, edellisen saikulla. Eilinen tilanne aamulla niin surkea, että saikkupäätös oli pakollinen. Taitaa olla bloggaushistoriani hiljaisuusennätys. Mutta elossa olen, ettäs tiedätte!
Kuvat eivät liity tilanteeseen mitenkään.
Paitsi ehkä niin, että näinhän bloggari toimii; ensin kamera käteen ja vasta sitten siivoamaan.
Joskus tilanteet ovat vain liian nopeita, tai sitten kissat kuten alla Nipsu.
Jälkiä seuraamalla löytää takuuvarmasti jonkun murusen ♥ Toivon, että kylkikipusi hellittää. Marraskuu on ainakin jo voitonpuolella!
VastaaPoistaOnneksi tosiaan enää muutama päivä. Jäljet tosiaan saattoivat johtaa kissaseen <3
PoistaNo voih! Kyllä sairastelu on ikävää, ja kurjinta se on tähän vuodenaikaan. Mutta pikaista paranemista, ja pian tästä marraskuustakin jo päästään! -- Itämaisten kuvaaminen on haaste, ryökäleet kun ovat niin vikkeliä kintuistaan :)
VastaaPoistaTosiaan salamannopeita nää kissat, paitsi nukkuessaan ;) Joulukuu kuulostaa jo monella tapaa mukavalta.
PoistaEn ole lukenut täällä vähään aikaan, mutta kystn sen verran, että oliko sinulla yskä ennen tuon kiputilan alkua?
VastaaPoistaMullahan oli tuo Tiezen oireyhtymä ja ennen, kun lääkäri sen keksi, niin pelkäsin joka vikaa sydämessä, tai jotain tosi pahaa. Se on tosiaaan kivuliasta. Kestää aikansa ja helpottuu, mutta uusii kyllä ajoittain. Yskiminen ja aivastelu saattaa ärsyynnyttää uudestaan.
Jep, yskimistä ja myös aivastelua oli. Ihmismieli on kumma, sitä niin helposti alkaa miettimään kaikkia tosi pahoja juttuja. Sitä minäkin täällä harrastan, sitä enemmän mitä tylsempää on.
PoistaOnneksi ollaan melkein joulukuussa, kyllä tämä aika koettelee. Kurjalat kuulostaa kipuilusi, toivottavasti pääset pian kuntoon.
VastaaPoistaKiitos Maria! Pimeys on niin syvältä....
PoistaPikaista paranemista.
VastaaPoistaKiitos.
PoistaVoi HaRmItUs minkä vaivan on lykänny sulle. Pikaista tervehtymistä!
VastaaPoistaMut pakko oli nauraa noilla tassunjäljille. Ihqa.
Kiitos.
PoistaNIin nauroimme mekin, mutta pyyhittiin pois. Mikä nyt harmittaa, tosin vaha ei olis lakatulla parketilla pysynyt. Joku astui studioni lattiassa olevaan pieneen betoniin ja se tassunjälki on siellä kultamaalin alla tallessa.
Toivottavasti kylkikipu osoittautuu lihaskrampiksi ja toivut pian. Mustat jäljet mustasta kissasta :)
VastaaPoistaJotenkin kun aikaa vain kuluu ja kuluu, alkaa uskoni tuohon loppua.
PoistaJaahas, että Bélan piikkiin meni!
Tosi kurja kipu, saattaa viedä kauan aikaa ja saattaa parantua sitten yht'äkkiä. Mullakin oli joskus tulehdus jossain rintalastan nikamissa, kipu oli niin kova etten voinut henkeä vetää kuin varovasti ja lääkärikin oli niin huolissaan, että soitteli mulle kotoaankin vielä kyselläkseen tilannetta. Mutta jotenkin se vain aikaa myöten parani.
VastaaPoistaKiitos. Tämä oli taas huojentava juttu :)
PoistaViuh vaan :-D Mutta mihin ihmeeseen joku on tassunsa dipannut? Luen yllä olevat kommentit jos sieltä löytyisi vastaus...
VastaaPoistaMutta sitä ennen, pikaista paranemista! Kauheaa kun sinua koetellaan. Et yhtään ansaitse tällaista kärsimystä.
Tassut on dipattu huonekalujen vahaan ;) Söpöt.
PoistaKiitos. Mua on todella koeteltu tänä vuonna, ennätys tämäkin sairasteluineen!
Voi harmi, toivottavasti kipu hellittää.
VastaaPoistaJoskus minulla oli tosi paha kipu vasemassa kyljessä ja se sitten osoittautui lihaskivuksi kylkiluiden välissä. Sai alkunsa väärästä pitkäaikaisesta työasennosta.
Lohduttavaa kuulla, että oot saanut tuon hellittään. Ehkäpä tämäkin on lihasjuttu, toivon. Tänään taas vähän parempi päivä :)
PoistaNauratti, kun osasin niin hyvin kuvitella tuon kissan liikkeet tuossa pöydällä!
VastaaPoistaHyvin kuvattu!
Toivottavasti kipuilu selviää...on kokemusta noista, mutta jalassa.
PoistaNoita epäonnistuneita kissan sarjakuvauksia löytyy vaikka millä mitalla. Sopi vaan tähän surkeuteen tuokin lopputulos. Kissat on hauskoja katseltavia, myös riiviöidessään.
PoistaKiitos!
Minulla oli vuosi sitten kipuja, jotka lääkäri totesi Tiezen syndroomaksi. Sitä on aika vaikea diagnosoida, mutta muutakaan ei keksitty. Tutkittiin, kuvattiin ja mitattiin kaikenlaisia arvoja. Oli kyllä tosi kipeä ja kesti pitkään, mutta parani ihan itsestään. Pari iltaa sitten käännähdin sängyssä turhan äkkipikaisesti ja silloin tuli jälleen kylkeen samanlainen kipu. Hetken jo ajattelin, että tuleeko Tieze uudelleen. Ei onneksi kipua ole sen jälkeen tuntunut. Tieze kuulemma tulee ja menee, eikä siihen ole erityisiä parannuskeinoja. On vain siedettävä. Tsemppiä siis sinulle, vaikka se kivun jäytäessä ei paljon lohdutakaan.
VastaaPoistaSalapoliisilla on tällä kertaa helppo keikka. Seuraa vain jälkiä...
Ok, ehkäpä tämän sitten se Tieze. Ensi viikolla ultra, sitten on kaikki varmaankin tutkittu. Hyvä, että sä olet parantunut.
PoistaTähän pähkinään ei tarvittu Poirootakaan ;)
Ihan kun ei olisi tässä synkässä kuukaudessa tarpeeksi kestämistä muutenkin. Eipä voi kuin toivoa kivun pian hellittävän :).
VastaaPoistaKiitos. Kunhan tästä tokenen hankin kaikenmoisia puutarhavaloja niin että näen muutakin kuin mustaa ja synkkää.
PoistaToivottavasti pääset vaivastasi pian.
VastaaPoistaJälkien päästä löytyy luultavasti jotain karvaista ja suloista...<3
Ruusu tuli aseteltua uudelleen, sisustussuunnittelijan vikaa Nipsussa:)
Ruusun lehdistökin on täysin uusittu ;) Kyllä Nipsu osaa, hyvin hoitaakin mammaa.
PoistaToipumista, toipumista! Onko Sulla hyvät jumpparin kotivenyttelyohjeet? Toi Tieze kuulostaa kurjuudestaan huolimatta henkisyyttä harjoittavalta tiedeyhteisöltä ��.
VastaaPoistaTiina mua ei saa naurattaa kun sattuu kylkeen. Henkisyyttä harjoittava tiedeyhteisö :P Reps.
PoistaFysioterapeutti kielsi venyttelyn, epäilee välilevyjuttua tai kylkiluiden hiusmurtumia....