Chongqing, kiinaseikkailu osa 10.

maanantai 13. tammikuuta 2014


Yantze River Youth Hostel oli varattu viideksi yöksi eikä meitä vanhoja variksia onneksi ajettu pois ;) Hintaa tällä majoituksella satasen verran yhteensä. Rappukäytävän fiiliksistä huolimatta huone oli hiljakkoin remontoitu erittäin siisti ja viihtyisä, kylpyhuone tilava ja tälläkertaa myös hajuton ;) Henkilökunta osaa englantia ja on hyvin avuliasta. Bonuksena (ja pomona) Mimi <3

Joku tosin henkilökunnasta loppupäivinä kysyi, että eikö Mimi häiritse minua. Olin ihan äimänkäkenä ja selitin, että meillä on kissoja kotona. Tyttö siihen ihmetteli; onko se ihan totta, että teillä on kissoja kotona!?  Ja niin heräsin uneksinnastani, että kissa olisi Kiinassa päässyt arvoonsa. Kuvittelin niin , koska olin monia lemmikkejä nähnyt...



 Yllä hotestellin viereinen talo ja alla kuvia hostellin rappukäytävästä Yantze-joelle päin. Hyvä sijainti, suht rauhallinen vaikka tapahtumien sydämessä. Keskustaan reilu kilometri, satama aivan lähellä ja samoin markkina-kadut. 


  Chongqing on 34 miljoonalla asukkaallaan joidenkin laskujen mukaan maailman suurin kaupunki.Kaupunki on lähes aina sumuinen, sekä joista nousevien kosteuksien vuoksi, että ilmansaasteiden.  Hostellin vieressä oli paljon tukkukauppoja ja erityisesti kenkäpakettien nähtiin kulkevan kadulla suuntaan jos toiseenkin.





 Tavallinen näkymä, kerrostalon parvekkeella on kuivumassa  pyykit ja makkarat, kuten alakuvan suurennos paljastaa. Kaupunki on niin saastunut, että kummalliselta tuntuu.







 
 
 
 Kirjakaupassa etsimme puutarhakirjoja, en vielä tiennyt että englanninkieliset kirjat kuuluvat sensuurin piiriin nekin... Lapset ja aikuisetkin saivat kaupassa lukea kirjoja ihan rauhassa.

 

 





Jiangbeissä juomani kahvikupillinen (länsimaista) kahvia kustansi ihan saman kuin kotonakin.
Tuskin monen paikallisen mahdollisuuksissa.

 Kaupunki, missä perinteinen ja moderni tapaavat yltäkylläisyyden ja köyhyyden. Madness.
Autot on pysäköity kaatopaikan päälle, jatkuvasti taloja puretaan ja tehdään uusia tilalle.Ihmisiä, ihmisiä, ihmisiä.


  

 


Linkki blogini Kiina-arvontaan, kliks *
 Alla liikennejärjestelyjä.

15 kommenttia:

  1. Uh-uh, ahdistus iskee jo juttuasi lukiessa, vaikka en ole joutunut tuonne ihmis/saaste/ruuhkahelvettiin (enkä tämän perusteella sinne myöskään mene). Huh sentään. Liikkumattoman, tyhjän, raikkaan maiseman katselu ikkunasta saa ihan uudet mittasuhteet nyt, enpä valitakaan enää liian kovan pakkasen turruttamista sormista enkä parista sentistä lunta.
    Aika moni kenkä tehdään nykyään Kiinassa, laatu ja materiaalit on vähän toista kuin mihin on täällä totuttu. Täytyy olla tarkkana nykyään kaiken suhteen, jos haluaa yrittää kannattaa eurooppalaista maataloutta ja teollisuutta, käsityöläisyyttäkin. Tuotteissa on joskus todella huonosti ilmoitettu valmistusmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllähän mullekin selkeästi valkeni, että mihin paikkoihin en enää menisi. Kiinaan kyllä, mutta nuo saastekeskustat on no! Jotenkin yhden lapsen polittiikka, joka on kuulostanut kovin rajulta, sai uudet mittasuhteet tuolla ja ymmärrystäkin. Olisi karmivaa olla päättäjänä tuon kokoisessa paikassa ja koittaa saada kaaokseen jotain järkeä. No, onneksi en oo päättäjä kuin omassa talonpalassani!

      Kiinassa oli myös laatutavaraa, mutta hintakin usein sen mukainen. Eipä tullut vaatetta hankittua, kun ei huvita kaupoissa juoksentelu.

      Poista
  2. Huh huh, ahdistus iski jo minullekin!
    Vaikea olis kuvitella asuvansa tuollaisessa kaupungissa, tai oikeastaan mahdoton kuvitellla. Ilman savu- ym.sumuja ja ilmansaasteita jo tuo ihmismäärä ahdistaa.
    Ehkäpä siinä onkiin syy miksi niin menetin sydämeni New Yorkissa, Manhattan on juuri sopivan kokoinen läntti ihmisineen meikäläisen aivojen käsittää.
    Kaikkea on paljon, ihmisiäkin, mutta ei liikaa.
    Että on suurkaupunkeja ja suurkaupunkeja :) - ja tiedänpä ainakin minne en halua....ja tiedän minne haluan vielä moneen kertaan!
    On tämä virtuaalimatkailu vaan mukavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo en asuisi. Siellä Chengdun satuhotellissa olisi vuoden, mutta täällä Chongqingin keskustassa en. Vaikka onhan siellä mahtavia puistoja ja kauniitakin paikkoja.
      NY on oma lukunsa, tykkään kovasti minäkin.

      Poista
  3. On ollut kiva päästä tälle matkalle kuviesi myötä, teillä on ollut hieno reissu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno ja vaikuttava, muutama pala on vielä tulossa jos joku vaan jaksaa katsella...

      Poista
  4. Niin, miten kissa sinne pääsi, vai oliko se siellä?
    Olisko kuitenkin ollut lottovoitto syntyä Suomeen? Saapi selata netissä vaikka minne ja lukea vaikka mitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissa asuu siinä hostellissa ja hänelle on oma tippipurkkikin, johon mekin setelimme survoimme :) Hyvässä hoidossa siellä onkin.

      Kyllä kotosuomeen on aina kiva palata.

      Poista
  5. Olen mielenkiinnolla lukenut ja katsellut kuvia tästä Kiinan matkastasi.
    Viime toukokuussa meidän Kiinan matka alkoi juuri Chongqinista. Sieltä jatkoimme Jangtsejoen risteilylle. Ennen lähtöämme risteilylle nautimme Hot Pottia. Olihan se yksi ja aika outo kokemus monien uusien asioiden joukossa.
    Kiitos tästä matkakertomuksestai sanoin ja kuvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ompas hauskaa, että olet liikkunut samoissa maisemissa! Voi, näitkö sen Aavekaupunginkin? Olisin niin sinne tahtonut.

      Poista
  6. Ekologinen ajattelu ei ole vielä rantautunut Kiinaan. Saasteet ovat pelottava juttu, välillä tuntui ihmeelliseltä että maalla on tuhansia vuosia vanha sivistys ja toisaalta täydellinen ymmärtämättömyys tai piittaamattomuus ympäristöstä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, kyllähän siinä ristiriita on voimakas.

      Poista