Näytetään tekstit, joissa on tunniste haparoivia matkakertomuksia kuvilla. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste haparoivia matkakertomuksia kuvilla. Näytä kaikki tekstit

mausteita ja Punaista merta, heipat Egyptille!

lauantai 31. tammikuuta 2015


Egyptinmatkan viimeinen kohde Sharm el Sheik tarjoili värikkäitä ja tuoksuvia mausteita, vanhoja kauppakujia, kiinanruusuteetä ja palmuja.  Lämpöä oli edelleen riittämiin.






 

 





Naama Baystä lähdimme lasipohjaveneillä tutustumaan upeaan Punaisen meren vedenalaiseen maailmaan. Upeita koralleja ja värikkäitä kaloja oli niin, että teki snorklaamaan jo mieli. Tosin viikkoa aikaisemmin tällä samalla rannalla hai oli napannut turistin...


Tämä oli viimeinen Egyptipostaus, oli kiva muistella matkaa kanssanne :) 

seitsemäs ihme!

perjantai 30. tammikuuta 2015

Antiikin ajan seitsemäs ihme, eli Kheopsin pyramidi,  on ainoa ihme joka on selvinnyt meidän ajallemme. Gizan pyramideja vartioi sfinksi.




 






Kairo, ‏القاهرة

perjantai 2. tammikuuta 2015

 Mahtava, Afrikan suurin kaupunki. Kairossa on asukkaita 8 miljoonaa, ympäristö mukaanlukien 20 miljoonaa. Päivän visiitillä saimme maistaa muutamia herkkuja. Ensin suuntasimme Egyptiläiseen museoon.



 Museossa valokuvaaminen oli kielletty. Muumiohuoneessa on nähtävänä faaraoiden ja puolisoiden muumioita. Näimme myös Hatshepsutin muumion, Luxorissahan kävimme naisfaaraon kuolintemppelissä. Tutankhamonin haudan aarteet ovat myös täällä museossa! Kuvan Tutankhamonin kultaisesta kuolinnaamiosta olen kopioinut netistä.

 

Pari päivää vierailumme jälkeen alkoivat Kairon levottomuudet, suuri joukko siviilejä oli suojaamassa museo aarteita, mutta jotain sieltä silti hävisi.
Näimme papyruksen valmistamista.

 





Ja tietysti söimme hyvin, kuvan oikean reunan laivaravintolassa Niilin rannalla.

Vielä pari postausta tulossa Egyptistä,
meikäläisellä tosin jo jalka ovenraossa karkaamassa kohti Malagaa.

Petra الب

torstai 1. tammikuuta 2015


Petra on kaupunki yli kahdentuhannen vuoden takaa. Kallioihin louhittuun kaupunkiin on käveltävää kolmisen kilometriä, loppumatkan reilun kilometrin pitkä kapea rotko laskeutuu loivasti vanhaan kaupunkiin. Luonnon luoma kanjoni on ahtaimmillaan kapeikoissa. Seinämät ovat koko matkan pystysuorat, korkeimmillaan 80 metriä, ja luonnon suuren käden ihmeellisiin muotoihin kovertamat vaihtelevissa ruosteen, roosan, vihreän, sinisen sävyissä. Kanjoni, Siq, on ajoittain vilkas väylä, kavioiden kapse kaikuu seinämistä, kun matkailijoille kyytiä tarjoavat ratsumiehet ja kärryjen ajajat karauttelevat edestakaisin.


Tarunhohtoinen Petra on yksi maailman seitsemästä uudesta ihmeestä., jonka kautta idän ylellisyystuotteet silkki, mausteet ja suitsuke kulkivat aikanaan tehden Petrasta merkittävän kauppakeskuksen ja karavaanien huoltopaikan. 








Kun kulkee kanjonia laaksoon, eteen avautuu punahehkuinen rauniokaupunki. Siellä on Nabatealaisten kuninkaiden hautoja, kallioon louhittuja temppeleitä ja varhaisbysanttilainen basilika.  Aavikon hiekkainen tuuli on syönyt kuninkaiden hautoja, mutta edelleen ne kertovat vainajien palvonnasta. Monet temppelit palvelivat kirkkoina ja luostareina Bysantin aikaan. Perinteisesti luolissa asuivat beduiinit, mutta nykyisin Petrassa ei ole lupa heidänkään enää majoittautua. Beduiineille on rakennettu uudet kaupungit.

Tunnetuin nähtävyys Petrassa on vuorenseinämään hakattu palatsimainen aarrekammio, jossa kerrotaan sijainneen ennen nabatealaisten salaisen aarteen. Täällä seikkaili myös Indiana Jones elokuvassaan The Last Crusade. Monessa muussakin elokuvassa tuo palatsi näkyy. 
 


  
 Jo pelkkä kanjoni riittäisi nähtävyydeksi, mutta kun parinkymmenen minuutin kävelyn jälkeen kiviseinät väistyvät, ei voi kuin huokaista. Edessä on Petran kaunein rakennus, Al-Khazneh . Roosaan kallioseinämään kaiverrettu monumentti oli alunperin kuninkaan hautakammio, myöhemmin temppeli
 









Sveitsiläinen Burckhardt koki varmaan elämänsä yllätyksen vuonna 1812, kun hän löysi Jordanian eteläisessä autiomaasta Petran muinaisen kaupungin. Antiikin kahdeksas ihme oli ollut länsimaiden tietoisuudesta kadoksissa 1300-luvulta lähtien, vaikka sinne ovat jättäneet jälkensä Raamatun Mooses ja Aaron.

 

Paluumatka hevosvankkurikyytiin  on jo maksettu (kuitti yllä) ja
vilkaisemme viimeisen kerran Petran aarrrekammioon. 

Wadi rum وادي رم‎

keskiviikko 31. joulukuuta 2014


Asuimme laivalla Akaban satamassa,  josta on vain parisen kilometriä matkaa kaupungin keskustaan. Uimarantakin vieressä on, mutta bikineissä siellä ei voi esiintyä, vaan pitäisi olla arabinaisen kaikenpeittävä vaatetus. Joten se jätettiin sitten kokeilematta.

Jordanian upein autiomaa Wadi Rum sijaitsee noin tunnin bussimatkan päässä majapaikastamme Akabasta. Ajoimme autiomaan läpi hurjaa kyytiä maastoautoilla ja ihmettelimme näkymiä. Hiekkadyynejä, ruusunpunaisia graniitti- ja hiekkakivikallioita silmänkantamattomiin. Hiekkaa tunkeitui silmiin, korviin ja suuhun, huivi oli ihan pakollinen maasturin lavalla. Jordanian pinta-alasta 75% on autiomaata!
Seven Pillars of Wisdom on brittiläisen T.E. Lawrencen omaelämäkerrallinen teos,
josta on tehty myös elokuva. Arabian Lawrence oli mukana ensimmäisen
maailmansodan aikaisessa arabikabinassa 1916-1918.











 Beduiinileirissä pääsin ratsastamaan kamelilla ja nautimme heidän erikoisesta teeestä.





 Tässä on Arabian Lawrencen muistopaikka, mutta en muista kumpi kallioon kaiverrettu kuva kuvaa häntä, vaiko molemmat.






  Pysähdyimme myös autiomaan hotelliin, todellinen keidas! 
Tässä vieressä on kamelien kilparata. Kamelikilpailut ovat Jordanian prinssin suosiossa,
hän lahjoittaa esim luxusauton palkinnoksi. 





Tämä siis neljän vuoden takaa muisteltua.
Kiitos jos jaksoit seurassani koko kuvamaratonin ja Hyvää uutta vuotta 2015!