junalla Chongqingistä Chengduun, kiinaseikkailun eka osa.

torstai 2. tammikuuta 2014



Finnairin suora lento Helsingistä Kiinan Chongqingiin sujui mukavasti. Kone oli aivan täpötäysi, pääosin kiinalaisia totesimme.  Taksin pyydystäminen kävi lentokentällä helposti. Meillä oli valmiiksi printattuna paperille teksti, että olemme menossa Chongqingbein rautatieasemalle. Kuljettaja istuu tuollaisen metallihäkkyrän suojassa. Ja taksilla liikkuminen on halpaa.

Rautatieasema löytyi helposti, mutta lipputiskiä jouduimme etsimään koska se ei ollut kovin lähellä asemaa. Etukäteen oli selvitetty, että matkalippuja voi varata vain viikkoa aikaisemmin ja junat saattavat olla täysiä. Toivoimme, että paikat saadaan kun heti aamulla yritimme ja hyvinhän se onnistui! Junaa jouduimme odottelemaan vain reilun tunnin. Junia Chengduun menee usein, luotijunia joka tunti ainakin yksi.



 Infotiskillä kukaan ei osaanut englantia, jälleen hyvänä apuna oli etukäteen printattu ohjeemme. Ja vihdoin liput ovat näpeissäni! Rautatieasemalla on turvatoimet tiukat kuin lentokentillä ja liputkin on passeihin sidottu. Ekan luokan lippu maksoi 116 juania, eli noin 14 euroa. N 350 km:n matka taittui luotijunalla kahdessa tunnissa ja junan varustetaso on hyvä.


 Tässä vielä asemalla odottelua, kera teepullon. 


Kaikenlaista syötävääkin oli tarjolla, mutta jopa husbend sanoi näille ei kiitos. 


Henkilökunnan kuvagalleria on seinällä nähtävillä. Mukana oma numero, nimiä ei rintapielissäkään näkynyt vaan tuo numero.

 Rautatie kulkee lähes koko matkan ilmassa, korkeiden ja paksujen betonitolppien varassa. Muutama tunneli mahtui myös vuoristoiselle matkalle. Nuo kiskot kulkevat myös talojen välistä kaupungeissa, ja maaseudulla talojen päällä.



 Matkalla näimme riisipeltoja, sekä muuta viljelystä. Vuoren rinteet on pengerretty viljelymaastoksi.



 Sen verran hiukoi, että ruokapaketti ostettiin ja pakkohan se oli paikallista olutta myös maistaa.



 Yllä; junassa on tunnelmaa. Kuten näkyy, on tilaa ruhtinaallisesti ja penkit saa käännettyä. Miesporukka pelasi koko matkan ajan. Tämä luotijuna ei välillä pysähtele.


Me ja muutama kiinalainen asemalla. Esimakua tulevasta.

37 kommenttia:

  1. Mukavaa seurata seikkailuanne! :)

    Toivotan iloa ja onnea alkaneeseen vuoteen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja oikein mukava saada matkaseuraa :)

      Poista
  2. No voihan seikkailu! ... mulla tulis tuolla äitiä ikävä... ;)
    Mielenkiinnolla jäään odottelemaan seuraavia kuvia :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiukan oli välillä hetkiä, etteti tiennyt olisiko itkenyt vai nauranut. Mutta rennolla asenteella kaikki sujui kohtuudella ;)

      Poista
  3. Voi, että onpa mielenkiintoista! Jatkoa odotellaan jo malttamattomasti!
    Hyvää ja yllätyksellistä tätä vuotta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mulla on nyt tasaisuuden kaipuu, joten kauhian suuria ylläreitä ei kiitos ihan hetkeen ;) Ja jatkoa seuraa, tosi paljon...

      Poista
  4. Johan on tungos. Hieman enemmän väkeä kuin ruotsinlaivalla ;)
    Mielenkiintoista seurata reissuanne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mistä näitä ihmisiä riittää, tuli mieleen moneen kertaan. Olo oli kuitenkin aikas turvallinen, verrattuna tungoksiin monessa muussa paikassa. Tosin kerran naiset alkoivat maissitiskillä ihan lyömään jonotellessaan, oli sekin kokemus seurata.

      Poista
  5. Ihanaa kun pääsemme mukanasi tuonne matkalle, niin erilaiseen maailmaan. Jatkoa odotellen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailma on tosiaan aikas erilainen meidän maailmaan verrattuna. Matkailu avartaa!

      Poista
  6. Oli varmasti jännittävää matkustaa junalla yläilmoissa. Olen poikennut Chengdussa, siellä on se pandojen tutkimuskeskus. Kiinalainen ruoka on lievästi sanoen erikoista, eksoottisia paisteja riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, sekin oli melkoinen tunne kun tajusin miten ylhäällä matkustamme. Olin ekaksi vain ihmeissäni viereisen raiteen korkeudesta ;)
      Samassa panda-paikassa kävimme mekin, joten pääset muistoja verestämään!

      Ja se ruoka, hmm, erikoista tosiaan. Vein töihin pari pussia karkkeja, jotka olikin lopulta jotain krutonkeja ja maistui niin oudolle että veikkasivat koiranruuaksi. Chilimäärästä kuitenkin päättelin, että ihmisillehän ne. Sievästi jokainen pala yksittäin kiiltävään paperiin verhottuna...Haha.

      Poista
  7. Voi hurja! En pysy nahoissani, kun niin odotan jatkoa! Tuo junalla meno jo vaikuttaa seikkailulta. Näitä siis toivottavasti ja todellakin seuraa noin 42 osaa :) Mistä Sää noi printatut tekstit keksit???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No melkein niin monta osaa on tulossa, sain jo jotensakin lajiteltua kuvia kun hääräsin koko eilisen päivän niiden kanssa ;)
      Netin keskusteluja sen verran kattelin, että tajusin kielijutun. Ja hostelli lähetti meille sellasen osoitelapun, sekin vähän konkretisoi...

      Poista
  8. Ihan kiinalaista! Hiukkasen omituista jos ei englannilla pärjäisi. Kun ei noista kirjaimista ota mitään selvää... Taisitte tehdä aika hyvät pohjavalmistelut ennen matkaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli tosiaankin omituista. Kiinalaisista varmaan suurin osa ei edes tajua, että kaikki ei ymmärrä kiinaa. Ne vaan selitti kerta toisensa jälkeen ja kun yritettiin kohautella olkapäitä, ne kirjoitti viestin meille. Että johan selkis, hehe. Oli aikas hassua.
      Valmisteluja olisi voinut tehdä enempikin, mutta koko syksy ja varsinkin joulukuu oli sellasta kaaosta ettei vaan pystyny. Yksi suomenkielinen opaskirja oli ja reissussa lueskeltiin vielä matkakertomuksia (sen mitä sensuurilta pystyi) hotellilla. Nyt kun lähtisin, tekisin niitä valmiita lauseita paljon enemmän. Ehdottomasti myös sellaisen, että en osaa puhua enkä lukea kiinaa ;)

      Poista
  9. Oi, kuulostaa niin mielenkiintoiselta ja vähän jänskältä! Ihanaa, että täällä blogissasi pääsee matkatunnelmaan.
    Toivottavasti pandoista tulee muhkea postaus! Niiden perässä olen jo matkustanut Berliiniin (no vähän muunkin takia), mutta en vielä Kiinaan saakka ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pandat saavat oman postauksen, siinä syy miksi Chengduun halusimme alun perin. Onneksi varasimme useamman yön, koska siellä oli paljon muutakin mielenkiintoista.

      Poista
  10. Jännittävää! Aika paljon ihmsiä olette matkallanne varmasti kohdanneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Chengdu on Kiinan viidenneksi suurin kaupunki ja Chlngqing ehkä maailman suurin. Joten väkeä riittää. Länsimaisia näimme koko matkan aikana ehkä kymmenen yhteensä.

      Poista
  11. Tulen odottamaan joka jaksoa tästä sarjasta. Hienoa, että haluat jakaa matkasi. Olisi mukava päästä itsekin joku kerta tuon junan kokeilemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riitta, kommenttisi inspiroi jatkamaan kertomusta. On tärkeää saada tapahtumat itsellekin muistiin 😊

      Poista
  12. Hienoja kuvia ja mukava juttu! Ihan kuin olisi ollut itsekin mukana :)

    VastaaPoista
  13. Melkoinen seikkailu! Melkeinhän tässä pääsee mukaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ristimme matkan jo etukäteen Kiinaseikkailuksi ja Se on ihan osuva nimi.

      Poista
  14. Kiitos kun näin blogisi kautta saan matkata mukanasi.
    En muuten uskaltaisi tuollaista matkaa tehdä.

    Kiva saada jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostain syystä matkaaminen tuntui turvalliselta, ehkäpä koska kiinalaiset ovat niin ystävällisiä.

      Poista
  15. ♥Varmasti mahtava kokemus tuokin matka! Oikein hyvää alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
  16. Todella kiinnostava seikkailu! Odotan jo jatkoa...

    VastaaPoista
  17. Kuten muutkin, odotan innolla matkan jatkumista. Täytyy myös bongata vinkkejä, jos joskus pääsisi itsekin Kiinaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vinkkejä on ihan kiva kirjata itseäkin varten, jääpä sitten kokemuksetkin paremmin mieleen :)

      Poista
  18. Oooh, Kiina kutsuu joululomalla. Lennot Chongqingiin ja sieltä Chengduhun ja pandoja ihmettelemään. Junamatkustus Kiinassa on muuten huippua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, olen vihreänä kateudesta! Lähtisin heti tuonne takasin :)

      Poista