Pojan lempikengät pääsivät palvelukseen. Ovat olleet niin mieluisat, että hän on niitä ITSE ommellutkin, toki on myös jesari-teipillä paikattu. Mutta nyt siis äidille luovutettu.
Mummulassa, kuten me sanomme kun käymme vanhemmillani, napsin kuvia kuvista.
Vanhempieni hääkuva vuodelta 1950. Äiti tässä 19v ja isä 23v. |
Kolme veljestä ja heidän siskonsa, vuosi ehkä 1966. Huomio siskon ITSEleikkaama otsatukka, tätä juhlaa varten. Taisi olla tuon kravattikaulaisen vanhimman veljeni ripillepääsy. |
Isäni isä vasemmalla, kuva 1920-luvulta. |
Äitini äiti on kuvassa alareunan vasemman puoleisin tyttö. Hän oli syntynyt vuonna 1904, eli kuva lienee 1910-luvulta. |
Äidin kukkaikkunalta. Helppo arvata, mistä kasvi-innostukseni on peräisin....
Vappuna vaasiin laitetut mustikanvarvut, nyt jo marjat valmistumassa. |
Isäni vanhempien hääkuva, vuosi 1922. |
Äitini vanhempien hääkuva, vuosi 1929. |
Puutarhani ensimmäisen narsissin myötä toivottelen kaikille, kissojen, koirien ja ihmislasten äideille oikein hyvää Äitienpäivää.
Omaani taidan viettää puutarhahommissa, en tosin vielä uskaltanut ääneen perheelle sanoa että josko jätettäisiin ravintolakäynti väliin ja vaikka tilattaisiin pizzat kotiin. Ja oltaisiin puutarhassa.
Leopardeilla on muuten jo suloiset lapset!
ps 2. Unkarissa vietettiin Äitienpäivää jo viikko sitten, lähetimme sinne kukkia ja kortin:)
Mukavaa Äitienpäivää sinnekin päin! Parhaitenhan se kuluu, kun saa puutarhassaan touhuta :).
VastaaPoistaKiitos, Näin on, täydellinen päivä.
PoistaHienoa ja kuvaksellista äitienpäivää!
VastaaPoistaSamat on suunnitelmat eli puutarhaan halajaa ja palajaa mieleni. On vaan niin kylmä...
Myrsky lähettää hymyilevät äippäonnittelut!
Kiitos samoin, Nettimartta! Ja kiitoksia Myrskyn terveisistä;)
PoistaViileetä tosiaan on, mutta eipä sitten niin ole heti hiki otsalla häärätessä...
Mustikanvarpuja vaasissa, tuommoista en ole tajunnutkaan ne noinkin voi tehdä vrt. koivunoksat, sireeninoksat.
VastaaPoistaTuleeko niihin oikeasti mustikoita?
Aurinkoista puutarhapäivää sinulle/teille;)
Mustikoita niissä on jo nyt, mutta enpä tiedä miksi mahtavat kehittyä. Koitan raportoida jatkosta.
PoistaAurinkoista päivää sinnekin ja kiitos.
Hyvää äitienpäivää! Hieno historiakatsaus, noista huomaa miten paljon elämä muuttuu sukupolvesta toiseen. Puutarha kutsuu!
VastaaPoistaKiitos samoin, Cheri. Onhan se elämä tosiaan melkoisesti muuttunut, ei voi kuin ihmetellä.
PoistaJa kyllä! Puutarha jo kuiskailee mullekin!
Hienoja nuo vanhat valokuvat. Nykyään harvemmin enää törmää ihan oikeisiin valokuviin,kun,kaikki kuvat ovat konella tai levyllä.
VastaaPoistaMe kävimme tervehtimässä omia vanhempiamme ja yhtä isovanhempaa päivällä ja nyt sormet kovasti jo syyhyäisivät päästä hiukan nyppimään tuonne pihamaalle,kun aurinkokin komeasti paistelee.
Valokuvat on vaan niin erilaisia, arvokkaampia, mielestäni paperisena ja tietysti vanhat ja oman suvun kuvat kaikista arvokkaimmat.
PoistaKävin äidilläni jo eilen, joten tänään saan viettää kotoilupäivää oman perheen ja puutarhan kanssa. Aurinko paistaa, päiväkahvit juotu terassilla!
Samoin sinulle hyvää äitienpäivää! Voi kuinka ovat viehättäviä nuo vanhat valokuvat. Hellyttäviä ja jotenkin niin paljon viattomampia, tai siltä se ainakin tuntuu.
VastaaPoistaKiitos :) Tarkoitukseni oli rajata vinksahtaneista hääkuvista vain pienet palat, mutta lopulta en pystynyt luopumaan ympäristöistä ja asennoista...
PoistaIhana, tähän päivään täydellisesti sopiva tarina!
VastaaPoistaJa ihan samaa tässä juuri mietin, että josko ei ravintolaan vaan pizzataksin ruokkimaksi, kun pihalla olisi vielä yhtä ja toista kiintoisaa tekemistä... ja Plantagenkin olisi yhdeksään asti auki :)
Aurinkoista juhlapäivän iltaa!
Kiitos, Geranium. Juu ei nyt malta tänään olla kotosalta poissa. Liian hyvät kelit.
PoistaPuutarhasta pöllähdin minäkin juuri! Ja sipulit paistuvat pannussa, kyllä ruokahalu kasvaa tuolla ulkona.
VastaaPoistaIhanaa äitienpäivää Poitsun äidille ja kissaäidille!
Saanko lainata noita sukukuvia, jos joskus blogitan aiheesta?
Ja vielä erityismaininta kengistä, joista on kasvettu ulos ja luovutettu esteetikolle!
PoistaKiitos.
PoistaMinun sukuni on sinun sukusi :) Koitan nuo isovanhempieni kuvat ottaa uusiksi, kun on tuollaiset vinot kökköversiot. Ei ollut ensin ajatusta niistä blogittaa mutta siinä vaan kävi niin.
Kengät ei jääneet pieneksi, olivat vaan niin rikki ettein enää pysyneet vaihdissa mukana. Tykkään niistä nyt kovasti. Ja Poikakin tykkää, hih.
Hienoja, ajan muuttumisestakin kertovia kuvia. Toivottavasti ehdit pihamaalle. Päivä on ollut mitä hienoin.
VastaaPoistaKiitos ja kyllä ehdin, ja vieläkin sinne menen!
PoistaAivan ihanan äitienpäivän postaus! Nuo kengaät! Valokuvat! Otsatukka ;) Mustikanvarpuja vaasissa !?! :D Eläinmammat! Ja sitten kaikki nuo kukkivat, jotka saavat minut pikkuriikkisen kateelliseksi. Mäkin haluan elämän = puutarhanhoito :) Pesee mennen tullen kaikki ravintolareissut ja äitienpäivänähän äidit saavat päättää (meillä mm. haravoitiin...)
VastaaPoistaKiitos, muru <3 Hah, vai naurat mun tukkamallille ;) Kyllä se elämä sutkin kohtaa, kun saat opinnot paketoitua. Ihan parhaita äitienpäivä, just sitä mitä halusin!
PoistaHei, yksi kysymys vielä. Mikä on toi valkoinen maitotonkassa? Tykkään! Vihtyykö se paahteessa? Mä haluaisin vaihteeksi nostaa tonkan etukuistille, mutta mun lemppari hortensia ei viihdy niin aurinkoisessa? Saisko vähän konsulttiapua, mitä mä siihen laitan??? Joku mikä mätsää niihin tummanpunaisiin orvokkeihin?
VastaaPoistaSe on lumihiutale. Yksi kestävimmistä kesäkukista, ei tarvitse nyppiä ja kukkii koko kesän. Ja sopii myös vähän aurinkoisempaan paikkaan. Hortensia sun etuovella ei taida menestyä, se on liian valoisa paikka. Pelakuuhan menee auringossa, ja joku vaaleenpunainen sopis orvokkeihisi? Tai entäpä pikkupetuniat, niitä on joka väriä?
PoistaLumihiutale. Mä jotenkin tykästyin nyt siihen. Ihan vaaleanpunaisia pelakuita mulla on aina, mutta niille on omat astiansa. Tota lumihiutaletta siis metsästämään! Lähikukkakaupassa poikkesin tänään, kaikenlaista katselin, mutta kotiin lähti vain enkelinsilmäpelakuu (kun olin Jopolla liikkeellä ja varsinainen syy oli kirjastoreissu). Enkelinsilmä odottelee keittiön ikkunalla vielä ilmojen lämpiämistä.
PoistaJa kiitos lohdun sanoista, semmoinen reilu vuosi vielä opiskelua, jos kaikki hyvin menee... ja sitten... :)
Toi lumihiutale tarttui mukaani Pinsiöltä, oli muuten isompi ja parempi ja halvempi kuin muualla. Ja muutama perenna samalla. Aattelin vaan vinkata, jos menet sieltä lumimarjasi hakemaan ;)
PoistaKiitos, pus :)
PoistaJa Pinsiöön...
Lumimarjasi on kyllä hurjan iso, välillä on niin pieniä raahkuja, että mietityttää kuinka niistä isoja voikaan kasvaa.
VastaaPoistaIlona
Eikä se edes näy kokonaan kuvassa ;) Oikeesti on vielä isompi!
PoistaIhania vanhoja valokuvia.
VastaaPoistaKiitos, Unelma.
Poista