joskus on aika

 Kasvihuoneen ja naapurin raja-aidan välissä on tunnelma jotakin aivan muuta, kuin mustien ja valkoisten tulppaanien puolella. Täällä esikot ovat antaneet kukintavuoroa särkyneelle sydämelle, alppikärhölle, lemmikille, sammalleimulle ja korallikeijunkukalle. Kaikki keskenään suloisessa sekamelskassa. Tykkään siitä, että pihassa on eri tunnelmaisia paikkoja, tämä on tälläinen romanttinen kokoelma.

 Lehtokielo on kukkinut jo pitkään, unkarinsireenin nuput ovat vasta valmistautumassa.

"Joskus
on aika
olla hiljaa ja kasvaa.
Ei aina ole
sanojen aika.
Tai tekojen.
Joskus
on aika
istua ja odottaa
että sireeni kukkii
että tuoksu hiipii
sydämeen asti
ja alkaa kesä.

Hanna-Kaisa Hartala

Tulppaanikisan voittajat ovat jo kauneutensa antaneet...

Kuvat viime viikonlopulta.

blogger vs vuodatus

Jokohan olisi sopiva aika laittaa blogger ja vuodatus vertailuun?

Vuodatuksella minulla on ollut useita blogeja ja käyttökokemusta on vuosia, eniten elämäni matkat -blogin kautta. Bloggerissa olen aktiviisesti majaillut kohta kolme kuukautta.
 

Huomioitani:

- bloggerin kuvien lataus on todella nopeaa, kuvia voi ladata useita kerrallaan ja myös siirtää kaikki kerralla blogiin. Vuodatuksessa ehti repi hiukset päästä moneen kertaan jo parinkin kuvan kanssa!
- vuodatuksessa julkaistavan kuvan koon voin määäritellä portaattomasti, bloggerissa suurikin on vähän pieni ja erittäin suuri ei mahdu

- bloggerissa myös tekstin tallennus sujuu kerrasta
- bloggerin tekstejä on helppo muokata ja ne eivät muokkaanu itsestään, kuten vuodatuksen on tapana tehdä, tyhjiä välirivejä sun muita kummallisuuksia


- bloggerissa ei ole ollut yhtään roskapostikommenttia vieläkään, vaikka en käytä sanatunnistinta (huomio ja vink-vinks kaikki sanahirviöiden käyttäjäjät!!!)
- oma kommentointi on älyttömän helppoa toisiin bloggerin blogeihin, kun on kirjautunut lukijaksi

- omat päivittyvät suosikit -lista on ihana, ei tarvitse katsoa erikseen jokaista blogia vaan oikeesti tietää suunnata suoraan sinne, missä on uusi kirjoitus. En ymmärrä, kuinka pärjäsin ennen ilman tätä! (toisaalta tämä on aiheuttanut entistä suurempaa blogitusriippuvuutta)

- blogipohjia on tosi paljon ja niiden muokkaaminen oman näköiseksi malliksi on helppoa bloggerilla, tosin en ole vielä keksinyt miten itsemuokatut pohjat voisi tallentaa?

Yhteenvetona voisi todeta, että bloggeri pesee vuodatuksen ihan ylivoimaisesti. Ainoa vuodatuksen plussa on kuvakoon portaaton säätö. Hiukan harmittaa, että en muuttoa tehnyt jo aiemmin!

kolme helmeä, olkaa hyvä Tulipa Black Hero, Black Parrot ja Spring Green

Tulipa Black Hero on moderni, kerrottu ja myöhäinen lajike, korkeus noin 50 cm

Tulipa Black Parrot on vuodelta 1937, papukaijavariaatio Philippe de Comista. Jokainen yksilö on erilainen, tumma purppuran-mustapintainen.

Tulipa Spring Green on moderni, 50 cm korkea lajike.Todella pitkään kestävä.

Kaikkien kolmen sipulit ovat kotoisin Villi niitystä.

Kuvassa mukana myös peikonpähkinä, upeassa, syvän tummassa alkukesän värityksessään. Vihreyttä ja hempeää valkoisuutta tulppaaneille tuo kirveli. Tämän ihanan asetelman näen olohuoneen ikkunasta, lempisohvastani ulos katsoessa. Takana punaiset tulppaanit jo vetelevät viimeisiään myrskytuulen jäljiltä.

kissamaailman myllerrys

 Taloyhtiössä on meneillään sokkeliremontti ja kissahäkistäkin jouduttiin seinänvierustalta puulattia purkamaan ja kiipeilytaso siirtämään pois seinustalta. Kissoja ei remontti näytä haittaavan, päinvastoin! Laattojen alla oleva hiekka on mukavaa kaivauskohdetta sekä ötököitten metsästysaluetta. Kiipeilytasostakin on nyt ihan uudet maisemat. Hieno homma, taitaa pojat tuumata.

toinen kerta kiellon päälle; Tulipa Whitallii

 

 

 Tulipa Whitallii on kotoisin Smyrnasta. Kukka on karamellin oranssi ja keskus, jota en vielä ole nähnyt, oliivinvihreä. Korkeus noin 30 cm, kukkii toukokuussa ohjeen mukaan, nyt meillä parhaimmillaan.

Tulipa James Wild eli kerta kiellon päälle.

Lupailin hiukan, että ehkä lopettelin jo tulppaanipostauksia mutta en todellakaan aio niin tehdä! Sen voin kyllä luvata, että tämä on viimeinen tulppaanikierros, ....jos ei ihmeitä tapahdu ;)

Tänään esittelen Tulipa James Wildin, jonka ruskeassa värissä on häivähdys meripihkaa, kahvia ja pronssia.  Tämä vanha lajike on peräisin vuodelta 1860 ja kasvatettu Manchesterissä.

Sipulit istutin viimesyksynä ja kaikki kolme reippaasti nousevat, mutta myöhäinen lajikehan tämä on. Sipulin kappalehinta oli syksyllä 6€, joten tulppaanit saavat luvan poseerata ihan koko rahan edestä! 

 

testausta ja valitusta

Uuden kännykkäni kamera on ollut testauksessa tällä viikolla, juuri muuhun kuin kuvien ottamiseen en olekaan puutarhassa kyennyt. Tekemistä on rajoittanut tenniskyynerpää, sain siihen taas kortisonipiikin ja pari päivää meni siitä toipuessa, nyt särky on hallinnassa. Mutta rasitusta on vältettävä ja se on erityisen huono uutinen puutarhurille tähän aikaan vuodesta.

Nämäkin nätit nimettömät kellokuvat kasvavat rikkakasvien vierellä.
Kuka tunnistaa?
Saila tiesi; kesälumipisara!

Gebsu analysoi (haistelee suu auki) kartiokuusta.

Nurmikko odottaa hoitajaansa.

Pientä kiviprojektia taas meneillään,
toimin työnjohtajana kun en muuhun pysty.

Loput taimet tuli, mutta enpä kykene istuttamaan.

Uusia ja jo tuttuja kirjoja on viihdykkeeksi, jihuu!

Kamera ei hääppönen ole, en ole kuviin yhtään tyytyväinen. Kaipaan niin vanhaa kännykkääni jonka kamera teki hyviä kuvia vaikka hidas olikin. Onneksi oikea kamera sentään on parempi :)

Mukavaa viikonloppua kaikille, meikäläinen saa viettää aikaa työssä. Ulkona onkin täällä melkoinen koiranilma, sataa ja tuulee niin vietävästi. Mutta sisälle tulviva ilma on aah, niin raikasta ja kesäistä.