torstai 20. huhtikuuta 2017

inhimillinen keramiikkasarja

Keramiikkakurssini kevätkausi päättyi eilen, joten haluan esitellä kevään valmistuneita töitäni. Tästä sarjasta opettaja, keramiikkataiteilija, totesi positiivisessa mielessä että nämä ovat hyvin inhimillisiä töitä. Keramiikassa kädenjälki saa näkyä ja en ole edes pyrkinyt suoriin pintoihin. 


Kartionmalliset kukkaruukut, joihin halusin istuttaa kaktukset, mutta en sitten uskaltanut. Koska Jesse. Ajattelin, että nämä mehikasvit on paljon lempeämpiä kissalle ja juu, kyllä ovat -kaikki lehdet on jo hampaanjälkiä täynnä. Suuri tarjoilulautanen, jonka tekeminen sai mut välillä tuskailemaan.


 Jesse kokomallina keramiikan kanssa. Pöydälle syntyy hetkessä kukkalehtiä... Kokeilen nyt kissastopilla, josko ei sitten kelpaisi.



 Tässä näkyy myös inhimillinen -sarjan ihka ensimmäinen osa, eli laatikko joka on olohuoneen pöydän hyllyllä. Säilytän laatikossa käsivoidetta ja nenäliinoja, joten varsin tärkeä tämä loora.


Keramiikanteosta innostuin niin paljon, että menen myös kesällä intensiivikurssille. Tilasin myös hiukan työkaluja, joten pakkohan se on syksyllä jatkaa.

30 kommenttia:

  1. Todella upeat! Mä tykkään inhinmillisyydestä. 😍

    VastaaPoista
  2. Kaunis sarja! Jessellä on vielä nuorukaisen metkut mielessä.

    VastaaPoista
  3. Oih, kauniita tuotoksia. Kauniisti näkyy käsityön jälki, olet taitava! :)

    VastaaPoista
  4. Todella hienoja töitä! Melkein, mutta tässä vaiheessa vain melkein, meinaa meitsikin innostua keramiikkakurssista. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keramiikanteko on kivaa, mutta myös kiinnnostavaa koska ei ainakaan ole liian helppoa ;)

      Poista
  5. Ihana pinta noissa astioissa! Tykkään keramiikasta. Kävin kurssinkin, mutta en innostunut (osannut).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Lasite jäis hauskasti leikittelemään palleroihin ja lopputulos oli vielä paljon kivempi, kuin odotin. No voihan sua, koititkoos jotakin monimutkaista...

      Poista
  6. Ihastelin jo tuota laatikkoa aikaisemmassa postauksessa. Sinulla onkin kokonainen setti. Ovat todella kauniita ja ottaisin ihan jokaisen omalle pöydälleni.
    Tehokkaasti ovat unohtuneet pentukissan metkut. Jesse on ihan yhtä ihana, kuin keramiikkasi. Hiukan kenties karvaisempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Ei voinut mitään, kun tuo loora poiki sarjaan lisää osia. Oli vaan pakko tehdä.
      Jesse todella on karvainen, höytyväinen veijari.

      Poista
  7. Pakko sinun on jatkaa, nuo ovat aivan ihania! Upeaa tuo pinta ja muodot ja väri ja levollisuus. Jessen levollisuus taas... no. Voi hitsi, hän kai vain on niin innokas puutarhuri?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Jessen touhut onneksi jaksaa ylensää vain naurattaa, piristävä tyyppi <3

      Poista
  8. Ihania ne ovat, inhimillisyys on vain hyvästä! Käsitöissäkin.

    Kissimillisyys on myös hyvästä, muttei sen tarvitsisi kohdistua huonekasveihin ylen määrin :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissimillisyys nyt toistaiseksi rajaa huonekasvivalikoimaa, ja esikasvatettavat pelargonit tulee latvottua tuuheiksi ;)

      Poista
  9. Vaaaau, miten hienoja! Nuohan käyvät ihan uunivuokinakin ;) Jokohan alat rakennella jänöjäkin??? Varasit joskus, talven aikana sain tehtyä tilattuja pois. En vain saa laitettua blogiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. En tee jänöjä, enkä mitään muutakaan kuvaavaa koska en osaa enkä opi. Joten kyllä, jänösi kiinnostavat!

      Poista
  10. Kupit sointuvat Jessen turkkiin... kyllä olet tehnyt näyttävän näköisiä, ei pelkästään purkkeja, vaan oikeita teoksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nettimartta, nyt taisi vähän mennnä jo ylikehun puolelle ;)

      Poista
  11. Vautsi miten hienoja keramiikka juttuja!

    VastaaPoista
  12. Kaunis sarja! Tuleeko siihen vielä kesällä jatkoa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sulle Pioni, vahvasti on harkinnassa juu ...

      Poista
  13. Mä tiesin, että oot synnynnäinen keramiikkataiteilija ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on niin terapeuttista puuhaa. Ja haastetta riittää.

      Poista
  14. Ilman muuta jatkat syksyllä, nuo ovat kauniita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä tämä nyt vie ja mä vaan vikisen...

      Poista