maanantai 31. joulukuuta 2012

torneissa Tallinnan

Merimuseo sijaitsee Paksu Margareeta tornissa. Katsottavana on  laivojen pienoismalleja, meritavaraa ja pienoismalli Estonia-laivasta. 1500-luvulla Tallinnan satama oli aivan linnoitustornin vieressä ja täältä tykkitornista valvottiin mereltä mahdollisesti tulevia vihollisia.
 




 Kiek in de Kök  on 50- metrinen torni. Kurkista keittiöön -nimi tornille tuli siitä, että sieltä pystyi kurkistamaan alakaupungin talojen keittiöihin. Kiek in de Kök oli keskiajalla yksi koko Itämeren alueen suurimpia tykkitorneja. Tornissa on museo, nyt alakerroksissa valokuvataidetta ja muissa kerroksissa Viron historiaa. Ylimmässä kerroksessa on huikeat näkymät yli kaupungin, kahvila ja jättipallo- kellona.
 




 

 





Tornista pääsee myös tutustumaan bastioninkäytäviin, tunneleihin jotka on rakennettu 1600- luvulla. Käytävissä on piiloiteltu sotilaita, vakoiltu, pidetty vankeja, varastoitu kaikenmoisia tavaroita, se on toiminut pommisuojana ja viimeisimpinä vuosina asunnottomat valloittivat tunnelit. Nyt osia tunneliverkostosta on siistitty ja avattu tutustujille, tunneleihin tosin pääsee vain opaan kanssa ja retki on etukäteen varattava.

 


Vaikka postauksen kuvat varsinkin täällä lopussa ovat melkoisen ankeat,
tahdon toivottaa kaikille mukavaa vuoden viimeisen päivän iltaa:)

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

talvisia tunnelmia Tallinnasta

Terveiset talvisen tunnelmallisesta Tallinnasta! Vietimme siellä pari joulun jälkeistä päivää koko perheen voimin. Mukavaa oli. Selkäni on jo sen verran paremmassa kunnossa, että pystyn kävelemään ja tuolla Vanhassa kaupungissa tulikin sitten laitettua kenkää toisen eteen reippaasti. Eipä uskoisi, miten ihminen voi olla kävelykyvystään iloinen :)  (istumiskyvystä ei voi vieläkään iloita).

Tallinnassa on edelleen joulunvietto meneillään, venäläisethän sitä viettävät vasta alkuvuonna. Oli mukava nautiskella Joulutorilla kuumat hehkuviinit, vaikka pakkasta ei paljon ollutkaan, niin viimaa riitti niin että pidin villakangastakkini huppua päässä koko reissun, vielä pipon päällä.

Tottahan me reissulla söimme hyvin, sekä miekkataistelun lomassa että seeprojen seassa. Katselimme Vanhaa kaupunkia, piipahdimme torneissa ylhäällä ja alhaalla (kuvia tulossa!) ja tutustuimme museoihin. Ostoksia en juurikaan tehnyt, vain laivalta kuohuvaa Vuoden vaihteeseen ja sidukoita varoiksi. Pellavaisia peflettejä etsin uudistettuun saunaamme, mutta ihme ja kumma, sopivia ei osunut silmiin.
 









Kuten kuvista huomaa, valoihin on panostettu. Niillähän sitä tunnelmaa juuri saadaan. Kadut näyttävät kuvissa märiltä, ne olivat myös lumiset ja paikoittain todella liukkaat. Kaaduin vasemman polveni auki, ilmeisesti selkä ei siitä nokkiinsa ottanut, huoh.

lauantai 29. joulukuuta 2012

pahanteossa


Tässä me kaksin vähän, katsellaan ulos vaan...

Kukkuluuruu viidakosta

Sisustaja- Nipsun reikäkoristelua;)

Poikkeus vahvistaa säännön, kerrankin lyhytkarvaiset on saatu itse teossa kiinni pahoista puuhista!

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

boxing day

Gebsu: kato Nipsu ton pomon häntää!!!

Béla: mun häntä on nimeltään Black River!

Humps

Tömps

Pomps

Tomps

Hupsista?

Nipsu: mihin ne katosi.... Mä pidän edelleen piilossa häntsyni ;)

Tässähän tämä, on Tapaninpäiväkin vetelästi kulkenut kohti iltaansa. Sain valmiiksi suururakan, kolme Fifty Shades of Gray- kirjaa, umpihöttöä yhteensä toista tuhatta sivua!Vain jääräpäisyyttäni luin kaikki osat, vaikka jo ekan kanssa huokailin kyllästyneenä. No, olinpa kaikki kirjastosta varannut ja tyhmään mieleeni ei sovi peräytyminen. Hohhoijaa, kyllä nyt jokin kunnon dekkari pelastaisi loppuvuoden....

Huomenna meidän porukkaa suuntaa kohti Tallinnaa, uskottelen itselleni että siellä selkäni kanssa pärjään. Pitäkäähän peukkuja!

eräänä Tapaninpäivänä, Luxorissa

  Kaksi vuotta sitten risteilimme Punaisella merellä. Vietimme joulua Egyptissä, ja vuoden vaihdetta Jordaniassa. Tapaninpäivää vietin näissä, Luxorin maisemissa. Kirjoitus vanhasta blogistani.

 

 Luxor ‏الأقصر‎, al-Uqsur ja Niilin ranta




  
Risteilyn ensimmäinen retki kohdistui Luxoriin. Tässä aamuisessa kuvassa on Niilin varrelle pysäköityjä laivoja, joihin kuljetaan toisten laivojen läpi. Säästyy näppärästi parkkitilaa, en sitten tiedä miten tuolta rivistä keskeltä pääsee pois?

Kuninkaiden laakso sijaitsee Theban eli nykynimeltään Luxorin lähellä, aavikon laidalla suuressa kalliolaaksossa Niilin länsirannalla. Kuninkaiden laaksossa on kymmenittäin faaraoiden hautoja, joista kolmessa saa poiketa yhdellä lipulla. Lippu reiitetään haudan ovella ja näin saadaan hautojen kulumista rajattua. Valokuvaus on Kuninkaiden laaksossa ehdottomasti kielletty, tästä linkistä löytyy asiatiedon lisäksi yksi kuva Ramseksen värikkäästä haudasta jossa mekin poikkesimme. Kuninkaiden laaksossa on jatkuvasti meneillään kaivauksia joissa mukana myös suomalaisia egyptologeja. Video: Ykkösen aamu-tv: Kuninkaiden laakso on ehtymätön aarreaitta. 

Muinaiset egyptiläiset arvostivat enemmän kuolemanjälkeistä elämäänsä kuin maallista vaellustaan. Kuolemasta alkoi pitkä ja vaarallinen retki, jonka aikana jumalien uskottiin koettelevan vainajaa. Päämääränä oli pääsy paratiisimaisen tuonelan onneen ja autuuteen. Kuninkaiden laaksosta löydetyt maalaukset kertovat sarjakuvamaisesti, mikä faraota odotti viimeisellä matkalla.

Hatshepsutin kuolintemppeli. Hatšepsut oli  Egyptiä hallinnut naispuolinen faarao, joka pukeutui mieheksi.  Hatšepsut nousi valtaan velipuolensa ja miehensä Thutmosis II:n jälkeen 1488 eaa. Hatšepsut kuoli 1466 eaa. Hänen isänsä oli faarao Thutmosis I ja äitinsä kuningatar Aahmes. Hän nai velipuolensa Thutmosis II:n, jonka kanssa hän sai kaksi tytärtä: Neferuran ja Hatšepsut-meriiran. Kumpikin tytär avioitui Thutmosis III:n kanssa.


 



Skarabee, muinaisen Egyptin pyhä koppis.


 
Niilin rantaa. Ei ehkä se kaikista kaunein kuvakulma. Teimme pienen risteilyn lounaspaikkaamme.

 
Karnatak- temppelialue. Vastaanottamassa sfinksit, joilla on oinaan pää ja tassujen päällä faaraopatsas. Mahtavan vaikuttava alue, jossa nähtävää ja ihmeteltävää riittää.

 

 

 

 




Aurinko laskee Niilillä.