tunnustus...

lauantai 28. huhtikuuta 2012


... tulla tupsahti Leenalta, Tekevät kädet -blogista. Kiitos!  Tunnustuksen seurana tuli kolme kysymystä, joihin tulisi vastata. Ja kyllähän minä vastaan.
  1. Miten puutarhainnostus ja puutarhablogin pitäminen syntyivät? 
  2. Mikä on erikoisin, ihmeellisin, harvinaisin, tunnearvoltaan suurin tai kaunein lempikasvisi?
  3. Mikä on puutarhafilosofiasi?   
1. Puutarhainnostus on lapsuuskodista kotoisin ja ensimmäinen oma puutarhapläntti minulla oli alle 18-vuotiaana. Sitten seurasi muutama vähänpuutarhaisempi vuosi kunnes innostuin rakentamaan rivaripihaan kivikkoa ja laatoitusta. Seuraavaksi käsittelyyn pääsi iso ja vanha omakotitalon puutarha, viimeiset 10 vuotta on sitten ollut tämä rivaripuutarha, joka on kuitenkin kohtuullisen suuri. 

Mulla oli ensin 10 v sitten kotisivut, sitten siirryin blogimaailmaan ja tarkoitukseni oli kirjoittaa vain matkoista mutta hiljakseen huomasin kirjoittavani myös entistä enemmän puutarhastani.... 

2. Vaikein kysymys. Makuuhuoneen ikkunan alla oleva alppiruusu on tärkeä, koska lehtien rullautumisasteesta näkee näppärästi säätilan. Mutta kasvi ei ole kaunis, vaan ränkky. Todella tärkeä on alppikärhöni ja sen alla majailevat pikkusärkyneet sydämet. Minulla oli jo omakotitalossa sama yhdistelmä ja siinä on sitä jotain. Varmasti tunnelmasta osa tuli mukana, siellä ne olivat pihasaunan edustalla.

3. Puutarhafilosofiani on ööö se, että on kivaa. Puutarhassa voin häärätä yhdessä Husbendin kanssa, kuntokin siinä ohessa kohisee ja saa olla luonnossa. Olla osana luontoa. En tavoittele mitään hienoa, tykkään rappioromantiikasta ja cottagegarden- tyylistä mutta en jaksa niitä noudattaa vaan menen mutu-tuntumalla. Elämä ja historia saa näkyä, tyylikkyys on vähän tylsää. Puutarhassa täytyy voida tehdä mieluisia juttuja, kuten grillaus, kahvittelu, lepääminen, mölkynpeluu tai kissojen ulkoilut. Ja mitä vanhemmaksi (ja viisaammaksi) tulen, sitä enemmän puutarha minulle antaa. Puutarhanhoito on erittäin hyvää vastapainoa hektiselle työlleni.


Tunnustus lähtee eteenpäin Pientä piharemonttia- blogiin, Saaripalstalle, Varjoyrtin puutarhaan ja Geraniumille 559neliöön. Näin siitä huolimatta että teille on tunnustuksia sadellut jo muistakin osoitteista. Kiitos ja kumarrus, olette inspiroijiani!

18 kommenttia:

  1. Voi kaunis kiitos Pirkko! Näihin tosiaan jo jokin aika sitten vastasin, mutta ehkä esimerkiksi tuo lempikasvi tai muutkin ajatukset ovat nyt eri kuin talvella, kun kasvukausi on lähtenyt käyntiin :-D Puutarha on vähän sellainen vaihteleva ja monitaajuinen juttu.
    Tyylikkyys on vähän tylsää :-D Hyvin sanottu! On se, minustakin. Villiin vivahtava luonne on paljon kiinnostavampi ja viihtyisämpi. Teidän puuhat pihalla kuulostaa ihan paratiisilta! Ja oi, istutin viime vuonna pikkusydäntä erään kärhön juurelle, sydän on hengissä mutta kärhöstä en tiedä vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiesin toki,että olet jo vastannut mutta halusin silti jääräpäisesti antaa tunnustuksen sinulle. Saat toki itse päättää, että vastailetko taas ;)
      Todellakin puutarha-ajatukset ovat eläviä ja muuttuvia kuten koko elämä ja hyvä niiin, ettei jämähdetä. Se vasta olisikin tylsää. Toivottavasti sun kärhökin heräilee.

      Poista
  2. Samalla kannalla olen minäkin, tyylikkyys ja liian valmiin oloinen puutarha on tylsä. Vaikka kovasti aherran pihapuuhissa, ei se tule koskaan valmiiksi ja kaiken pitää näyttää huolettomalta ja rennolta. Tosin tyylikäs piha tässä maisemassa olisi paha tyylirikko :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on sekin periaate, että aherran vain sen verran kuin on kivaa. Huolettomuus ja rentous vapauttaa tekeen just niinkuin itse haluaa ja vaikkapa muuttamaan kohta mielensä...

      Poista
  3. Hyvä filosofia sinulla :) Itsekin teen pihaani oman mieltymykseni mukaan,enkä sen mukaan mitä yleensä tyylikkäänä pidetään. Sanonkin aina,että mikään näytöspuutarha tämä ei ole eikä tule olemaankaan,sellaiseen juttuun olen aivan liian suurpiirteinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsehän siinä omassa pihassa aikaa viettä, joten sen on sovittava itselle.

      Poista
  4. Minä en ole ollenkaan viherpeukalo. Tällä hetkellä olen onnellinen, ettei minulla ole puutarhaa, jota pitäisi hoitaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja minä olen niin onnellinen, kun on puutarha mitä hoitaa :)

      Poista
  5. Ihana postaus olipa ilo lukea puutarhailun intoilua, oi että. Aurinkoisia vapun päiviä!
    Ilona

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Intoilua on tähän aikaan vuodesta aikas monella muullakin.

      Poista
  6. Kiitos Pirkko, inspiroituminen on molemminpuolista :)

    Olen kyllä täysin samaa mieltä siitä, että puutarhailun tärkeintä antia on yhteys luontoon. Ja mutu-tuntuma, se rulettaa!

    Leppoisaa vappua sinulle, toivotaan että sää suosii pihanautintoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oleppa hyvä Geranium ja kiva kuulla molemminpuolisuudesta :)
      Antoisaa vappua sinullekin! Meillä alkaa kaivaustyöt vappuna, että sellaista juhlintaa.

      Poista
  7. Kiitämme ja kumarramme moista tunnustusta. Niitä on kiva saada, mutta tunnustan, taitaa nyt näissä kevään kiireissä jäädä näin kiitoksen tasolle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan kuulkaa saapi jäädä kiitoksen tasolle, en halunnut mitään paineita vaan antaa vähän palautetta <3

      Poista
  8. Justiin vastailin itekin näihin 'visaisiin' kysymyksiin. :)Jonkin loikan kautta tänne tieni löysin, mut taisi olla hyvä loikka kun lukijaksikin itteni näpyttelin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun löysit, Santra:) Toivottavasti viihdyt.

      Poista