lauantai 24. lokakuuta 2015

suru-uutinen

Leena ja pojat on monelle kissabloggareille tuttu kommentoinneista ja kissakahvilatapaamisista. 

 Perjantain surullinen viesti tuli Leenalta, hän oli aamulla löytänyt Kaapon menehtyneenä omalta sohvaltaan :( Levollisen näköisenä ikiuneen nukahtaneena. Kaikki oli edellispäivänä aivan hyvin ja eläinlääkäri oli pojan todennut hyväkuntoiseksi.  Surullinen mysteeri, joka meilläkin pysäytti koko illan. Tässä alla muutama kuva, jotka Leena lähetti.

Kaapon tyypillinen nukkuma-asento <3

Siinä levätään sisko Aliyahin pojan Papun kanssa.



Mietin pitkään, minkä runon tähän liittäisin ja päädyin Pablo Nerudan Oodiin kissalle, joka on nimenomaan kunnianosoitus kissalle. Tämän omistan nyt tässä Kaapolle <3 





OODI KISSALLE

Eläimistä tuli
susia,
millä liikaa häntää, millä iso
murheellinen pää.
Vähä vähältä ne alkoivat sopeutua,
kävivät maisemaan taloksi,
saivat täpliä, somistuivat,
joku lensi.
Kissa,
kissa yksin
ilmaantui valmiina
ja ylpeänä:
se oli heti syntyjään täydellinen,
kulki yksin ja tiesi mitä tahtoi.

Ihminen haluaisi olla kala tai lintu,
käärme saisi mielellään siivet,
koira on pelkkä vikaan mennyt leijona,
insinööri soisi olevansa runoilija,
kärpänen kokee lentää kuin pääskynen,
runoilija yrittää matkia kärpästä,
mutta kissa
haluaa olla vain kissa
ja yhtä kissaa se on
hännästä viiksiin,
harmaasta aavistuksesta elävään hiireen,
yön pimeydestä kultaisiin silmiin.

Ei ole sen veroista
ykseyttä,
ei kuu eikä kukka
ole rakennettu
niin hyvin:
se on niin yksi kappale
kuin aurinko tai topaasi
ja sen joustava ääriviiva
on siro ja luja
kuin laivan keula.
Sen keltaisista silmistä
jää yksi ainut
viiru
johon lentävät yön kolikot.

Oi pikkuinen
keisari ilman keisarikuntaa,
isänmaaton valloittaja,
salongin pieni tiikeri,
eroottisten taivaskattojen
lemmensulttaani,
sinä komennat myrskyssä
rakkauden tuulta
kun liikut
ja painat
maata vasten
neljä herkkää jalkaa,
nuuhkit,
epäilet kaikkea
mitä maa kantaa päällään,
sillä kaikki on saastaista
kissan tahrattomalle käpälälle.

Oi huoneiston joutilas
peto, yön röyhkeä
käpälänjälki,
laiska, jäntevä
ja etäinen,
syöverinsyvä kolli,
asumusten
salainen poliisi,
jonkin
kadonneen sametin
tunnusmerkki,
varmaankaan
et ole lajina
arvoitus,
kaiketi et ole mysteerio,
kaikki sinut tuntevat; kuulut
ihan tavallisimpaan talonväkeen,
kaiketi kaikki luulevat niin,
kaikki luulevat olevansa
kissansa isäntiä,
omistajia, kissan
enoja, kavereita,
virkaveljiä,
oppilaita tai ystäviä.


Minä en.
Minä luulen toisin.
Minä en tunne kissaa. 
Minulle on tuttua monenmoinen, elämä
ja sen arkipelaagi,
meri ja kaupungin laskemattomuus,
kasvitiede,
naiset ja niiden kummat salat,
matematiikan kertotaulut ja miinukset,
maan vulkaaniset suppilot,
palokuntalaisten palkitsematon hyvyys,
pappien sinertävä atavismi,
mutta kissasta minä en saa selvää.
Minun järkeni liukastuu sen välinpitämättömyyteen,
sen silmissä on kultaiset numerot.

(Pablo Neruda – Andien Mainingit)


 Oodin myötä lähetämme sukulaisillemme (me ollaan sukua Gebsun kautta) paljon virtuaalihaleja ja Papulle rapsutuksia <3

19 kommenttia:

  1. Voi ei, suruvalittelut Leenalle :'(
    Onneksi poika lähti rauhallisesti nukkuessaan matkalleen sateenkaarisillan toiseen päähän <3

    VastaaPoista
  2. Voih, osanotto Leenalle ja kumppaneille ❤️

    VastaaPoista
  3. Voi, Leena, lämmin osanottoni. Kaapo lähti rauhallisesti, mutta järkytys ja suru on varmasti suuri. Itsekin täällä sydän syrjällään eläinlääkärin odotushuoneessa.

    VastaaPoista
  4. Voi, miten surullista. Osanotto Leenalle!

    VastaaPoista
  5. Voi järkytys, Leenalle lämmin osaanottoni. Todella paljon voimia suruun, toivottavasti lohtua tuo se, että Kaapo sai lähteä ilman tuskia ja omassa kotona rakkaiden ollessa lähettyvillä ♥

    VastaaPoista
  6. Leenalle voimia! Ikävä yllätys :(

    VastaaPoista
  7. Voi miten surullista. Osanotot Leenalle ja voimia.

    VastaaPoista
  8. Hirveän surullista...

    Nerudan runo tähän oivallinen valinta.

    VastaaPoista
  9. Leenalle lämmin osanotto suruun ja paljon halauksia ♥

    VastaaPoista
  10. Tämä on niin surullista. Ihana muistokirjoitus, kuvat ja runo ♥

    VastaaPoista
  11. Suuri suru ja ikävä, syvä osanottoni Leenan suruun, mutta Kaapo elää muistoissa ja siitä saa voimaa ja lohtua.

    VastaaPoista
  12. Kiitos kaikille osanotoista ja Pirkolle erityisesti. Kauneimman kissasta kertovan runon löysitkin. Kaapo oli täydellinen viiksistä hännänpäähän. Ja on ♡
    t. Kaapon mamma, pappa ja Papu

    VastaaPoista