pala historiaa

lauantai 31. elokuuta 2013

 

" Suomen Trikoo toimi Pyynikin rannassa vuodet 1903-1996. Tehdas työllisti enimmillään vuonna 1957 yli 3700 työntekijää ollen pohjoismaiden suurin trikootehdas.  Tehtaan perusti Alfred Kordelin mutta pian osakepohja laajeni huomattavasti, mukaan tuli pääasiassa tamperelaisia kauppiaita. Suomen Trikoo oli todellinen tamperelaisten yhteinen yritys. Myöhemmin osakkaiksi tulivat Finlayson Oy ja Tampella Oy."




Pyynikin tehdas on osa Tampereen historiaa. Tehdas on myös osa minun historiaani, sillä 18-vuotiaana aloitin rakennuksessa saumaajan opinnot. Saumaajaa minusta ei koskaan tullut, kyllästyin vasemman olkapääsauman surautteluun jo parissa viikossa, mutta työ tehtaassa oli monella tavalla opettavaista. Hämmästelin tiukkoja urakoita, kellokalleja, nappikonetta kymmeniä vuosia käyttänyttä naista ja montaa muuta ihmiskohtaloa. Katoavaa kansanperinnettä.






Pyynikin tehtaan tiloissa toimii nykyisin monenlaisia yrityksiä, on kädentaitajia ja pikkuisia puotejakin, kuten toimistoja. Verhoilukurssilleni kiitos, että pääsin tunnelmoimaan.

28 kommenttia:

  1. Varmaan aika jännää. Epäilemättä tulee muistoja mieleen. Ja tuoksumuistojakin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännää oli juu. Tuoksuista tuli ekana mieleeni tupakka, sellainen pahekin kun mulla nuorena oli ;) Ikkunanläpi näin myös vanhat kellokorttitelineet.

      Poista
  2. Onpa kiva ja osuva paikka verhoilukurssille. Hienoja yksityiskohtia, vanhoissa teollisuusrakennuksissa vain on sitä jotakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin passeli, vaikka ei olisi rakennuksen kanssa edes yhteistä historiaakaan ;) Valitettavan iso osa talosta on vaan nyt aivan tyhjillään ja kurssitkin ovat tuolla vain remonttia paossa. Kumma, kun ei kukaan ole asuntoja tuohon miljööseen rustannut, olisi hineot maisematkin Pyhäjärven rannalla.

      Poista
  3. Mulle uusi paikka, mielenkiintoista ! ( olen junantuoma, niin en tunne valitettavasti kaikkia kivoja paikkoja, mutta koko ajan opin, myös kiitos sinun :) )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos olet Pyynikillä ajellut Rosendahlin ohitse Varalaan ja Ala-Tahmelaan, tuota rakennusta ei voi olla huomaamatta. Olen paljasjalkainen :)

      Poista
    2. Joo siippa sanoit että olen mennyt siitä ohi :D Silmät auki sitten ens kerralla.

      Poista
    3. No arvasinhan minä, että olet siitä kulkenut. Koita hiljentää ensi kerralla!

      Poista
  4. Oletpa osannut tallentaa kuville hienosti menneiden aikojen tunnelman ja samalla myös tietynlaisen haikeuden. Aivan kuin vasta hetki sitten ihmiset olisivat lähteneet ja heidän käsiensä lämpö tuntuu yhä noissa portaankaiteissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä juuri nuo omat fiilikseni näkyvät kuvissa. Oli vaikuttava kokemus tuo uudelleenkohtaaminen.

      Poista
  5. Mua on joskus ajelutettu noissa maisemissa. Miehen tätikin oli tuolla töissä, 70-luvulta lähtien ja Finlaysonilta jäi aikoinaan eläkkeelle.
    Minäkin olen ihmetellyt, miksi niihin ei ole tehty asuntoja?
    Finlaysonin alueestakin tehtiin mahtava paikka. Teillä on siellä Tampereella kaikkea mielenkiintoista ja mukavaa, poikkeen siellä aika usein sukulaisissa.
    Mukavaa syyskuun alkua sinulle!

    VastaaPoista
  6. Minulla puolestaan sykähtää kun kulkee Tampellan portista :) Jokin aika sitten kun kävin Vapriikissa, katselin kahvilasta työpöytäni edessä ollutta ikkunaa. Vähän yli 2-kymppisenä menin sinne (tosin kaivoskone puolelle, joka ei meidän mielestä missään nimessä ollut Tampellaa:) graafiseksi apulaiseksi.
    Trikoolla oli joskus muinoin joku älyttömän iso osto-ja myynti, mutta siitä on aikaa kai lähes 20 vuotta.... Ihme todellakin, ettei tuonne ole tehty asuntoja, paikka olisi kokolailla oivallinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, sykähtää mulla Tampellassakin! Olin siellä 16 vuotiaasta alkaen keskushallinnon lähettinä, eli kaikkien isojen pomojen juoksulikka. Mulla oli jopa oma autonkuljettaja ;) Työhuone siinä heti porttia vastapäätä. Sieltä lähdin täysikäistyttyäni Trikoolle...

      Poista
  7. Minun äitini oli saumaajana trikoolla aika kauan parikymppisenä :) Itse olen käynyt tehtaalla vain kerran, silloin kun siellä oli taiteilijoilla avointen ovien päivä. Tampereella on aika paljon rakennuksia, joiden kohdalla ihmettelee, että miksei niissä tapahdu enemmän. Mutta Tampereen herrat ovat sellaisia... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun työura kesti 3kk, mikä oli se koeaika. Sen jälkeen sain potkut, kuten toivoinkin ;)
      Onkiniemen tehtaallahan on paljon taiteilijoiden tiloja, mikä on huippu juttu. Nämä Pyynikin tilat omistaa joku firma, ei kaupunki.

      Poista
  8. Upea paikka. Varmaan antoisa kurssi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ja kyllä. Verhoilua jatkan vielä toisella kurssilla koko syyskauden ajan, ihan toisissa maisemissa tosin.

      Poista
  9. Tampereella on paljon noita vanhoja tehdasrakennuksia, osa on käytetty hienosti "uudelleen". Museoita on kierrelty monesti ja joku "veto" on sinnepäin(mulla). Jälkikasvu on muuttamassa sinne tänään ;) Toivossa on vierailla siellä entistä useammin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tampere on entinen tehdaskaupunki ja on hienoa, kun rakennuksia uusiokäytetään. Sulla on nyt hyvä syy vierailla Tampereella usein!

      Poista
  10. Onneksi edes rakennukset ovat säilyneet. Tampereella on paljon teollisuuden historiaa, muistelen, että Suomen ensimmäinen sähkölamppukin syttyi Tampereella. Ja tietysti sähköllä valaistiin tehdassalia. Edistyksellistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, se tapahtui Finlaysonilla, siinä Plevnan tai Siperian rakennuksessa. Vanhat rakennukset ovat kauniita, hyvä kun niitä on vaalittu.

      Poista
  11. Hieno paikka ja upeita muistoja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistot ovat upeita, vaikka kokemus olikin karmiva. Mutta hyvin opettavainen ;)

      Poista
    2. Miten tää herkkumuisto oli mennyt minulta ihan ohi! Vaude, mitä työhistoriaa, lähetti oman auton kera! Voi Sua...

      Poista
    3. Sulla on selkeesti keskittymiskyky nyt pahasti repsahtanut ;)

      Poista